Jumalan Sanansaattajat

Matteus 18: 1-6; 10
***********************************

”Totisesti, minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan, Sentähden, joka nöyrtyy lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa..”(Matt. 18: 3-4)

Rukous: ”Jeesus, lasten auttaja! Varjele mua vaaroista. Mikä liekin matka mulla, onnen ohjat ain´ on Sulla. Suo mun luokses tulla. / Rukoilen mä Sinua, Auta, Isä minua; lasta pientä avutonta, jolla vaaraa onpi monta. Turvaa turvatonta. / Sun on kätes väkevä, silmäs kaikkinäkevä. Kätes, Isä, mulle anna, Sinuun suo mun toivo panna, taivaasehen kanna.”

Tämän Mikkelinpäivän otsikko oli aikaisemmin: ”Lasten ja enkelien päivä”. Vanha otsikko liittyy mielestäni hyvin k a s t e - t i l a i s u u t e e n. Siinä kasteen toimittava pappi usein viittaa siihen, että paitsi vanhemmat ja kummit, lasta suojelevat ja auttavat myös lapsen omat suojelusenkelit. Tämän kertomista helpottavat monet taideteokset, jotka kuvaavat lapsia vaappuvalla sillalla, ja heitä seuraa kaunis valkosiipinen enkeli, useimmiten naishahmo.

Vanhassa Testamentissa liitetään Jumalan nimeen monikon genetiviimuotoinen sana SEBAOT. Suomeksi Herra Sebaot tarkoittaisi: SOTAJOUKKOJEN JUMALA. Jeesus sanoi Getsemanen taistossaan, että Hänen Isällään olisi legioonittain enkeleitä Hänen avukseen, mutta Hän (Jeesus) halusi toteuttaa loppuun asti lunastustyönsä ihmisten pelastamiseksi synnin, kuoleman ja pahan vallasta.

Vielä Jeesuksen aikana Rooman maailmanvaltakunnassa kasvatettiin miehiä urheilijoiksi ja sodankävijöiksi. Enkelit eivät Raamatun maailmassa olleet tauluissa kuvattujen naisten näköisiä vaan voimakkaita sotureita. Sellaisia ovat siis lastemme suojelusenkelit. Sellaisia voimamiehiä tarvittaisiin myös tämän terroristiajan lastemme ja nuortemme suojelijoiksi. Niitä Taivaallnen Isämme antaa uskovaisilleen ja heidän lapsilleen, jos he huutavat avukseen Herran nimeä.

Vanhainkodeissa käydessäni olen usein päättänyt hartauspuheeni vakuutukseen, että vanhuksen ei tarvitse pelätä yksin ollessaan ja kokiessaan avuttomuutta, sillä Jumalan enkelit ovat läsnä hänen huoneessaan, kun hän kääntyy Herran puoleen ja pyytää enkeleitä suojakseen. Vanhukset ovat iloinneet siitä vakuutuksesta.

Jeesus opettaa päivän evankeliumissa, että SUURIN TAIVASTEN VALTAKUNNASSA on se, joka nöyrtyy lapsen kaltaiseksi. Lapsi turvautuu täysipainoisesti isän käteen. Siksi laulussa, jota nykyisin käytetään paljon varsinkin nuorten hautauksissa saattovirtenä, pyydetään, ettei lapsi ottaisi pois kättä enkelin kädestä. Jokainen aikuinen voi oppia itse, mitä tapahtuu kun katsoo pienen lapsen silmiin. Tuskin siitä asiasta syntyy ristiriitoja tai mielipideriitoja.

Entä, onko aikuisilla enkelihavaintoja? Olemme työssämme nähneet, miten uskovat vanhempamme ovat lähteneet tästä maailmasta. Papppina olen istunut monen kuolevan lähimmäisen vuoteen vieressä ja nähnyt hymyn ilmestyvän lähtöhetkellä, vaikka muuten läheiset eivät ole pitkiin aikoihin saaneet kontaktia omaiseensa. Oman äitini vuoteen vieressä istuin neljä tuntia ja lauloin hänelle hänen rakastamiaan taivaslauluja. Hän puhui ja antoi neuvoja 3 tuntia, mutta neljännen tunnin aikana hän hiljeni ja katsoi jonnekin kauas hymy huulillaan. Aamulla äiti oli sanonut hoitajalle: ”Tänä päivänä minä saan kultaisen kruunun”. Äiti oli kilvoitellut yli 60 vuotta sodan, kodin menettämisen ja monien pettymysten läpi voittoon Jeesuksen ja enkelien avun turvin.

Itselläni on useita konkreettisia kokemuksia enkelien avusta vaaratilanteissa. Jos enkeli ei ole suoranaiseti tarttunut aina käteeni ja ohjannut sitä, Herra on lähettänyt ihmisenkeleitä, joilla on ollut vaikutusvaltaa puolustamaan heikkoa Jumalan lasta maailman myrskyilmoissa ja kiusauksissa.

Enkelit ovat Jumalan Sanansaattajia. Ilmestyskirjassa enkeleiksi on mainittu myös seurakunnan johtajia. Jeesus puhuttelee seitsemää seurakunnan johtajaa. Laodikean seurakunnan johtaja oli niin ylpistynyt, että Jeesus aikoi oksentaa hänet pois tehtävästään, ellei hän tee pikaisesti parannusta, eli siis nöyrry lasten kaltaiseksi.

Evankeliumitekstissä Jeesus varoittaa viettelemästä lapsia. Sellaista tapahtuu nykyaikana myös rakkaassa isänmaassamme ja kirkossamme. Kysymykseksi jää, kuinka monta myllynkiveä tarvitaankaan mainosten, riippuvuuksien ja median myllytyksessä olevien lasten ja nuorten viettelijöille.

Vanhan Testamentin tekstissä kerrotaan kerubiineista, jotka peittivät kaikkein pyhimmässä armoistuimen. Jeesuksen kuollessa ”temppelin esirippu halkesi keskeltä kahtia.” Jeesus avasi tien armoistuimelle jokaiselle, joka nöyrtyy lapsen kaltaiseksi. Siitä laulaa hengellisen laulun tekijä: ”Ei kerubiinit valkosiivillään nyt enää peitä armoistuintaan. Se avoimena keskellämme on; ken janoo, lähteest´ ammentakohon.” Kiitos Jeesus siitä. Aamen.

(Ps. Artjärven vanhainkodissa kysyttiin takavuosina asukkailta, kenet he haluaisivat kaikista ehdokkaista papikseen. He vastasivat kuin yhdestä suusta: sen papin, joka laulaa kuin enkeli. Vanhat, tutut hengelliset laulut ja virret tuovat turvallisen tunteen ja vahvistavat luottamusta Taivaallisen Isämme huolenpitoon.)