Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:129189 kpl


Koiviston lestadiolaisuus (2. osa)

K a r j a l u o t o j a  seurasi Koivistolle Erik  W i i r r e t (s. 1848)  Maija Karjaluodon veli.  Kun mieht olivat hukkuneet, Erik otti vaimokseen Juhana  V ä ä n ä s e n  lesken Anna-Kaisan ja pariskunta muutti Pyhäjoelle v. 1897. K a r j a l u o d o n perheestä on vielä mainittava ”Tapani-ukko” eli Tapani  K u r i k k a l a (1831-1898) 

Hän asui vaimonsa kuoleman jälkeen Koiviston  H u m a l j o e l l a  Risto Pellon luona, vaikka hän oli kirkonkirjoilla Kuolemanjärvellä. Perheeeseen kuului vielä Erik Karjaluodon tytär Anna-Liisa (s. 1863), joka oli aluksi sijoittunut Kuolemajärvelle, mutta muutti sieltä Koivistolle vuoden 1883 alussa  Aadam  K ä k ö s e n vaimona.  Jos Erik Karjaluoto tuli Pohjanmaalta vasta v. 1886, on hyvin mahdollista, että hän tuli Koivistolle tyttärensä ja vävynsä  suosituksella. V ä h ä k a r ja l u o d o n  perhe siis jo muodosti  pienen lestadiolaisseurakunnan Koiviston  K o t t e r l a h t e e n   ja  Humaljoelle. Nämä lestadiolaiset olivat taitavia kalastajia kahdessa mielessä. Sanan tavallisessa merkityksessä he toivat Koivistolle mm. uusia   ka l a s t u s t a p o j a,  kuten korkean verkon käytön silakan pyyntiin. 

Jo ennen kuin  Karjaluodoilla, pidettiin seuroja muuallakin Koivistolla. Verrattain varhain oli monia paikkakuntalaisia liittynyt lestadiolaisten seuraan. Heidän taloissaan voitiin pitää seuroja. Sellaisia olivat esim. Aapram  H i e t a s e n (s. 1849) sekä  Aatami  K a l l o s e n (1861-1936) ja hänen vaimonsa Hannan  os. K u k k o (1862 – 1936) ja vielä  I s o -L e n k k e r i n tuvat.  - Liike levisi Koivistolla  käytäntöön tulleiden  k y l ä r u k o u s t e n pohjalla, joita pidettiin säännöllisesti.

Kylärukouksista oli tehty päätös rovasti J. Bäckwallin (k. 1879) aikana v. 1870. Mikäli papistolöla oli aikaa, piti heidän mennä johtamaan rukouksia lauantai- ja sunnuntai-iltaisin sekä sunnuntaina ennen rippikirkkoa. Muuten rukouksia meni johtamaan kylänvanhin. Lestadiolaisia kylänvanhimpia olivat  H y t t ö l ä s s ä  Matti K a l a , H a r i l a i s e n  kylässä  Joel  H a r i l a i n e n  ja a t a l a n  kylässä  Matti  T a l o. Nämä miehet pitivät myös pyhäkoulua alueillaan. Muita pyhäkoulunopettajia olivat Herman Vähäkarjaluoto, H u m a l j o e l l a  Matti A l a t a l o  ja  Aatami Kallonen  sekä  S a a r e n p ä ä s s ä   Matti   P a s s o j a. Kalloset liittyivät lestadiolaisiin v. 1886. Samana vuonna tuli joukkoon myös Hanna Kallosen  veli  Matti  K u k k o (1868-1913).

S a a r e n p ä ä h ä n  toi lestadiolaisen herätyksen verkkojen paikkaaja ja hieroja  Valpuri  R e i t t i (os. Ruottu), jota kutsuttiin ”Siemen-Vavuksi) siks, että hän kuljetti Jumalan sanan siementä kaikkialle, missä kulki. Hän oli ollut herätyksessä jo varhain 1870-luvulla, jolloin hän oli ollut polvillaan sakariston oven vieressä rukoilemassa Jumalan valtakunnan leviämistä. Varpu Reitti oli pieni ja laiha sekä puettu Koiviston pukuun. Hän oli Jooseppi Reitin leski ja asui  Kristian                L e n k k e r i n (s. 1857) talossa. Kristian Lenkkerin vaimo Brita oli todennäköisesti Jooseppi Reitin sisar. Myös Lenkkerit olivat lestadiolaisia.

Siemen-Varvulla oli muitakin lempinimiä, kuten ”Verkko-Varpu” ja  ”Juoson Varpu”. Kun herätyksen aika tuli, tämä pieni nainen kiersi talosta taloon kahdenlaisella asialla: Hänen muistellaan kiertäneen kirkkoa ja rukoileen Jumalalta siunausta kirkolle ja parannusta sen papeille. Hänellä oli suuri merkitys lestadiolaisuuden leviämiselle Koivistolla.

 (jatkuu...)