Tuomiosunnuntai. ”Kristus, kaikkeuden Herra.”

Matteus 25: 31-46
********************************

”Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja Hän saapui Vanhaikäisen tykö ja Hänet saatettiin tämän eteen. Ja Hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat Häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja Hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.”(Dan. 7: 13-14)

Rukous: ”Jeesus, Sinä tuskallasi ostit mun ja kuolollas. Ota minut seurahasi, ota perhekuntahas, että kerran löytyisi kirjastas mun nimeni./ Sinuun, Jeesus, minä turvaan, että omas olla saan. Ettet hylkää joukkoon kurjaan, jolta taivas suljetaan, vaan mun silloin armossas korjaat Sinun laumahas.”(V.v.: 606: 5,8)

Vanhan Testamentin Apogryfisissä kirjoissa on Wiisauden kirja, jonka luvussa 5 kerrotaan tämän päivän teemaan liittyen seuraavaa: ”Silloin wanhurskas seisoo suurella rohkeudella niitä wastaan, jotka häntä ahdistaneet ja hänen työnsä hyljänneet owat./ Koska he sen näkewät, niin he hämmästyvät sangen hirmuisesti, ja tyhmistywät sitä autuutta, jota ei he toiwoneet. / Puhuwat toinen toisellensa, ja katuwat, ja huokaawat henkensä ahdistuksesta. Ja sanowat: tämä on se, jonka me ennen pidimme nauruna ja pilkka-sananlaskuna. / Me hullut pidimme hänen elämänsä tyhmänä ja hänen loppunsa häpiänä. / Kuinka hän nyt on luettu Jumalan lasten sekaan, ja hänen perintönsä pyhien sekaan? /Sentähden olemme eksyneet oikialta tieltä, ja wanhurskauden kynttilä ei ole meitä walistanut eikä wanhurskauden aurinko meille koittanut. / Me kaikki olemme käyneet wääriä ja wahingollisia teitä, ja olemme waeltaneet harhoja retkiä; mutta Herran teitä emme ole tietäneet. / Mitä autti meitä koreutemme, mitä hyödytti meitä rikkaus ja ylpeys? / Kaikki owat menneet ohitse kuin warjo, ja niinkuin sanansaattaaja, joka juosten menee.”

Lutherin mukaan Herran päivänä on monta ihmettelemisen aihetta: Yksi on se, ettei taivaassa ole niitä, joita ilman muuta olisimme sinne hyväksyneet. Toinen on se, että taivaaseen on päässyt paljon niitä, joita kukaan ei uskonut sinne pääsevän. Ja kolmas ja suurin ihme on se, että minäkin Martti Luther olen päässyt sinne. Martti oli yllätyksekseen ollut kuulevinaan Jumalan lausuvan: ”Martti, ei yhtään syntiä!” – Yllätys se ei ehkä kuitenkaan ollut, sillä ”mustepullo-episodissa” Luther olisi sanonut Saatanalle, joka esitti pitkän listan Lutherin tekemiä syntejä: ”Kyllä sinä sen tiedät, mutta sitä sinä et tiedä, että syntiluettelon päällä on verinen risti, jolla olen lunastettu.”

Jeesuksen puhe viimeisestä tuomiosta ei anna hempeydelle sijaa. Jumalan valtaistuimen edessä seisoo kaksi joukkoa. Toiset ovat ”Isän siunattuja”, armahdettuja syntisiä, joiden syntien ja erehdysten päälle on vedetty verinen risti : ja ”Kirotut”, jotka eivät heille annetun armonajan kuluessa ole tehneet parannusta eivätkä saaneet syntien anteeksisantamista. Tämä on hyvä panna merkille, että Herra on antanut ihmisille vapauden valita joko Jumalan tahdon tie tai oman tahdon tie. Siitä virren kirjoittaja sanoo: ”On päästetty se taivaassa, mi päästettiin maan päällä ja sidottu on taivaassa mi sidottihin täällä. Ei tule siellä kanteeksi, mi saatiin täällä anteeksi; niin lausui Kristus itse.” Valtakunnan kuninkaan sanaa ei tule väheksyä.

Apostoli muistuttaa Tessalonikan Jumalan lapsia, että ahdistukset ja vainot on annettu heille siksi, että uskolliset katsottaisiin arvolliseksi Jumalan valtakuntaan. Kärsimykset ovat kuin tuli, joka puhdistaa kullan. Sen sijaan ne, jotka eivät ole olleet kuuliaisia Herran Jeesuksen evankeliumille, joutuvat kadotukseen.

Sekin on tänä aikana pantava merkille, että puhe viimeisestä tuomiosta on rakkaudellinen muistutus, että elämme vielä armon ja valinnan aikaa. Jumala tahtoisi kaikkien pelastuvan. Siksi teemme lähetystyötä, kastamme lapset ja vahvistamme heikkoa uskoamme ja heikkojen matkakumppaneitten uskoa, ettei kukaan jäisi välille. Neuvomme rukoilemaan Jumalan Henkeä matkaoppaaksi ja seuraamme maailman tapahtumia Raamatun valossa. Sillä se, mitä on kirjoitettu Jumalan sanassa, on tarkoitettu meille opiksi ja ojennukseksi, ettemme eksyisi tai hukkuisi maailman mereen ja tuhansien harhaoppien sekamelskaan.

Lopuksi Jeesuksen sana Ilmestyskirjan lopusta: ”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti. / Ja Henki ja morsian sanovat:”Tule!”Ja joka kuulee sanokoon:”Tule!” Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.!”...”Hän, joka näitä todistaa, sanoo:”Totisesti, minä tulen pian!”. ”Aamen, tule, Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Aamen!”