Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:122446 kpl

Koiviston lestadiolaisuus
Osa 3

Saarenpäästä tuli vähitellen lestadiolaisten kylä. Saarenpäähän sijoitettiin seuratilaisuudet, joissa vierailevat puhujat saarnasivat sen jälkeen, kun Karjaluoto oli kuollut syöpään v. 1891 ja hänen poikansa hukkunut. Siihen asti Karjaluodot olivat pitäneet Kotterlahdessa puhujatkin. Keskeisimpiä Saarenpään lestadiolaisia olivat mm. Matti K a l a (1844-1922) ja hänen vaimonsa Eeva (1850-1919), jotka asuivat Jonas ja Katri Pönnin alustalaisina. Katri P ö n n i oli myöskin lestadiolainen. Toinen tunnettu oli Matti H a r i l a i n e n (s. 1847), joka oli Matti Kalan lankomies. Harilainen oli myös pyhäkoulunopettaja.

Matti Kalan kotona pidettiin ahkerasti seuroja. Kala lähetettiin Pohjanmaalle silloin, kun hajaannukset alkoivat u u d e n h e r ä y k s e n muodossa. Kala oli niitä harvoja, jotka palasivat kokouksesta ”vanhoillisena”. Kala seurasi Oulun kokousta v. 1898 suurella murheella, mutta sai lohdutuksen paluumatkalla Viipurisssa käydessään eräässä lestadiolaisperheessä.

Matti Kala oli ahkera Jumalan sanan lukija, ja samaa harrastivat myös Kristian H y t t i (”Esi-Kristian) ja Aleksanteri R e i t t i.

Muita tunnustavia Saarenpään lestadiolaisia olivat Taavetti H y t t i, Juhana T ö l k k ö, Katriina ja Ville R a k k o l a, Juhana P u l l i, Ville P u l l i, Ville H i l s k a , Jaakko R a k k o l a (sanan kuljettajana talosta taloon) ja vielä Kristiina T ö l k k ö, Maria I l m a s t i, Kristiina P u l l i sekä eräs K a u k i a i s e n m u m m o, joka oli rohkea tunnustaja.

Mainitsemisen arvoinen on muuan vanha vaimo Pohjanmaalta, jota kutsuttiin ”R e e t a M a r i m a m m a k s i”. Hän kävi todennäköisesti saarnaamassa parannusta kirkkoherra Pietari Härköselle, joka tuli Koivistolle v. 1896.

Saarenpään H y t t ö l ä n kyläosasta mainittakoon vielä Riitta T a l o (s. 1837) sekä Pärtty ja Beata H y t t i. Hyttölän kylään asettui asumaan myös Matti P a s s o j a, joka tuli Kälviältä 1890-luvulla. Hänestä tuli herätysliikkeen tukipylväs, vaikka hän ei ollut varsinainen puhuja, kuten eivät muutkaan mainitut miehet.

H a r i l a i s e n kyläosassa oli suuri talo Joel H a r i l a i s e l l a (s. 1845) ja hänen vaimollaan Varvulla (s. 1852). Pariskunta oli innokas seurojen järjestäjä. Seppä M ä k e l ä i s e n vanha Anni toimi seurakanttorina.

Saaristossa oli myös lestadiolaisperheitä sekä I n g e r t i l ä s s ä että E i s t i l ä s s ä. Ensimmäisiä liikkeen edustajia olivat Mari ja Juhana P i i r o n e n . Mari Piironen oli koivistolainen mutta Juhana Piironen tuli Pohjanmaalta. He menivät avioliittoon 1870-luvulla. Juhana Piironen oli lestadiolainen jo tullessaan Koivistolle. Hän oli ammatiltaan kirvesmies. Koiviston saarten lestadiolaisten tukipylvääksi mainitaan Aatami P u l l i , joka sanoi painavan sanan, kun ns. ”narvalaisuus” oli tulossa saareen ennen vuosisadan vaihdetta. Tämä omituinen hyppyherätys sai kuoliniskun Pullin toimesta. Narvalaisuutta kutsuttiin Koivistolla ”pumpulaopiksi” (Tämä nimitys johtui liikkeen eräästä saarnaajasta A. Kumpulaisesta ja nimen kuuloharhasta). Aluksi liike sai kannatusta yhdeltä lestadiolaisnaiselta, jonka nimi oli Beata L j u n g ja parin vuoden ajan oppia saarnattiin Mikko R a k k o l a n talossa. Muita harhoja ei saarella esiintynyt. Aatami Pullin ymmärrykseen ja päätöksiin luotettiin kaikissa opin asioissa, vaikka hän ei ollutkaan varsinainen saarnamies. Hän oli entinen ”lukija” ja hyvin vanha. Muita saaren vanhoja lestadiolaisia olivat Mikko Rakkola ja hänen vaimonsa Kristiina sekä Otto K a r h u vaimonsa kera.