Kasteen lahja

Johannes 1: 29-34
************************

”Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”(Joh. 1: 29b)

Rukous: ”Suo kasteen armon uudistaa, oi, Herra, elämämme. Sen joka päivä puhdistaa suo meidät synneistämme. Sen virtaan vanha ihminen upota himoinensa ja nosta uusi ihminen elämään Luojallensa.” (V. 214: 3)

Yhtä asiaa olen ihmetellyt koko ikäni(88v): Miksi kasteen sakramentista pitää riidellä? Luterilaisena kristittynä asia on itsestään selvyys. Kaste on Jumalan armoväline, se on: Jumala jakaa armoa ihmislapsille Sanan ja sakramenttien kautta. Kaste on sakramentti kaikissa suurissa kristillisissä kirkoissa, nimenomaan lapsikasteen muodossa. Lapsia kastettaessa on aikaisemmin historiassa läytetty upotuskastetta. Vanhoissa kivikirkoissa kasteallas oli ulko-oven vieressä, koska opetettiin eksorxismia (perkeleen ulosajoa) ja maailmanruhtinasta ei haluttu päästää sisälle ulko-ovea kauemmas. Samasta syystä oli piirretty pitkin valkaistua seinää aurinkoristejä, jotka myös estivät pahan hengen pääsyä kirkkotiloihin. Talvisaikaan kasteen suorittaminen upotuskasteella oli kuitenkin heikoille lapsukaisille hengenvaarallista, joten luterilaisessa kirkossa ainakin on siirrytty valelukasteeseen. Lapsi kastetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Lutherin Vähässä Katekismuksessa on neljäs pääkappale Pyhän Kasteen Sakramentista. Alussa määritellään kaste:”MITÄ ON KASTE? Kaste ei ole pelkkää vettä, vaan se on sellaista vettä, joka on suljettu Jumalan käskyyn ja yhdistetty Jumalan Sanaan. MIKÄ SE JUMALAN SANA SIIS ON? Tämä, jonka meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo Matteuksen viimeisessä luvussa: MENKÄÄ JA TEHKÄÄ KAIKKI KANSAT MINUN OPETUSLAPSIKSENI, KASTAMALLA HEITÄ ISÄN JA POJAN JA PYHÄN HENGEN NIMEEN”. Lutherilla on asiaan liittyen napakkoja selityksiä, joita voi lukea katekismuksesta (=kristinuskon alkeisoppi). Toisessa luvussa Luther vastaa : ”MITÄ KASTE ANTAA TAI HYÖDYTTÄÄ? Kaste vaikuttaa syntien anteeksisaamisen, vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä ja antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset. MITKÄ OVAT NE NE JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? Nämä, jotka meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo Markuksen viimeisessä luvussa: JOKA USKOO JA KASTETAAN, SE PELASTUU; MUTTA, JOKA EI USKO, SE TUOMITAAN KADOTUKSEEN.”

Me olemme opettaneet kasteen sakramentin yhteydessä, että lapsi liitetään Kristuksen seurakuntaan ja hänen nimensä merkitään ”ELÄMÄN KIRJAAN”. Kaste on siis alku, jonka loppu on Herran päivä. Silloin avataan se elämän kirja. Jos siinä on nimi, pääsee taivaaseen.

Kristillistä elämää verrataan KILVOITUKSEEN, mikä tarkoittaa taistelua pahuutta vastaan ja olemaan elävä ”kivi” seurakunnan rakennuksessa. Kilvoitukseen kuuluu uskon tunnustaminen ja Jumalan ylistäminen.

Lutherin mukaan tosi kilvoitus alkaa n. 7-vuotisena, jolloin lapsi tietää, mikä on pahaa ja mikä on hyvää. Tämä tietoisuus edellyttää, että vanhemmat ja kummit neuvovat ja opettavat lapselle, mitä uskominen tarkoittaa (pahan) maailman keskellä ja miten paha voitetaan evankeliumin voimalla. Se opetus onkin lausuttuna apostolisessa uskontunnustuksessa, jota lapsi ei ymmärrä ilman opetusta. Siksi Jeesus käski kastekäskyssä myös opettamaan kastettavalle kaiken, mitä Hän itse on opettanut oppilailleen. Jeesus lupasi olla kristityksi kastetun kanssa kaikkien hänen elinpäiviensä ajan. Jeesus puhuu myös lapsen suojelusenkelistä, joka toimii viestinviejänä Jumalan ja ihmisen välillä.

Muistamme, miten uskovissa kodeissa siunattiin lapsia anteeksiantamuksella joka ilta. Heitä opetettiin myös pyytämään anteeksi, että heillä säilyisi puhdas omatunto.

Kastettavan päälle on puettu valkoinen vaate (alba), joka on vertauskuva Kristuksen vanhurskaudesta. Se voi tarkoittaa myös puhdasta omaa tuntoa, koska Raamatussa mainitaan, että kaste on hyvän omantunnon liitto tai sen pyytämistä Jumalalta.

1600-luvulla heräsi pietistien ja varmaan myös herrnhutilaisten keskellä epäilys, että vanhemmat eivät olleet huolehtineet lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Siksi he perustivat RIPPIKOULUN siihen ikään, jolloin nuori tietää, tahtooko hän seurata Jeesusta vai ei. Rippikoulussa opetettiin paitsi lukemaan, myös opettelemaan ulkoa Jumalan käskyt, uskontunnustuksen ja muutamia tärkeitä Raamatun kohtia, kuten pienoisevankeliumi sekä oppi Sanasta ja Sakramenteista.

Jumalan armolahjojen jakajina toimivat pääasiassa papit. Hätäkasteen voivat suorittaa myös lääkintäviranomaiset, jos lapsi on kuoleman vaarassa synnyttyään.

Kastepäivän muistaminen on tärkeä asia. Yleensä silloin järjestetään lapsen ensimmäinen suuri juhla. Minut on kastettu Koiviston kirkossa helmikuussa v. 1938. Molemmat poikani on kastettu kotona. Vanhemman poikani kastepappi oli esimieheni Hannu Pietilä. Hän sanoi pojalle ja meille muillekin: ”Ellet olisi syntynyt tänne, et pääsisi sinne.”. Toisen pojan kastoi isä Hannu Hartala. Esikoisella on 13 kummia, koska he itse halusivat tulla pojan kummeiksi. Toisella on kuusi kummia. Me kaikki olemme tahtoneet säilyttää lapsen uskomme.

Lopuksi kastevirrestä: ”Tuomme luokse Jeesuksen rakkaan lapsen pienoisen. Hän saa turvan kestävän, kasteen lahjan:elämän./ Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat. Saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin./ Lapsi pieni t ullessaan iloa tuo maailmaan. Valtakunta taivasten onkin lasten kaltaisten.” Tässä uskossa: Aamen.