Ansaitsematon armo

Matteus 19: 27-30
***************************

”Monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi.”(Matt. 19:30)

Rukous: ”En kyllä saa, en tahdokaan, armolles määrää panna. Sä säädä aika itse vaan, sen, minkä tahdot: anna. Mä pyydän, että annat sen, mi hyödyn tuopi iäisen; ja kunniaks on Sulle.”(V.v.: 390:4)

Opetuslapsi Pietari esitti evankeliumitekstissämme kysymyksen Jeesukselle: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet Sinua, mitä me siitä saamme?” Hyvin inhimillinen kysymys, jonka voisimme itse kukin esittää tänäkin päivänä, jolloin vainot kristittyjä vastaan ovat maailmassa alkaneet. Se kysymys voisi olla ehkä tässäkin muodossa: ”Mitä hyötyä on kilvoittelusta ja uskomisesta yleensäkin?”. Suuri osa ihmiskunnasta jopa pilkkaa ja ylenkatsoo pientä uskovien joukkoa, jolla tuntuu olevan käsittämätön elämänkatsomus.

Kyllä me uskovaisetkin puhumme palkasta tai palkkiosta, jonka saamme ajallisen matkamme lopussa. Jeesuksen sanat niille, jotka olivat vaihtaneet leiviskänsä ja tuoneet saamansa voiton leivisköjen antajalle: ”Hyvä, sinä uskollinen palvelija; vähässä sinä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi.” Samoin viinitarhan työntekijöille maksettiin päiväpalkka. Virsirunoilija kirjoittaa: ”Ain´ seuraa sotaa rauha, päivämies palkitaan, kun loppuu taipaleemme, voitosta iloitaan. Me isänmaahan kerran, taas yhteen pääsemme; jos armon kerjääjinä Jeesusta seuraamme”.

Tässäkin päivän evankeliumissa puhutaaan palkkiosta, joka tulee Jeesuksen toisen tulemisen myötä. Jeesus vastaa Pietarille: ”Siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimelle, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa, ja jokainen, joka on luopunut taloista ja sisarista ja veljistä tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista MINUN NIMENI tähden on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän.”

Entä tässä elämässä? Kokemuksesta tiedämme, että Jumala on siunannut meitä ansaitsemattomasti ja runsaasti. Luther luettelee katekismuksessa ”Isä-meidän rukouksen” neljännessä rukouksessa: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, mitä kaikkea Jumala meille antaa: ”Kaikki, mikä kuuluu ruumiin ravintoon ja tarpeisiin, kuten ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, kontu, pelto, karja, raha, tavara, hurskas puoliso, hurskaat lapset, hurskaat palvelijat, hurskas ja uskollinen esivalta, hyvä hallitus, hyvät ilmat,rauha, terveys, hyvät tavat, hyvä maine, hyvät ystävät, uskolliset naapurit ja muu senkaltainen.” Edellytyksenä tietysti se, että lapsen ja Isän suhde on vastavuoroinen. Me näet saamme rukoilla Isää Jeesuksen nimessä ja Hän antaa, mitä tarvitsemme, tai ainakin sen, minkä näkee hyväksi (iankaikkisen elämän näkökulmasta)

Vanhan Testamentin tämän päivän tekstissä Jumalan kansan hyvinvointi johtuu Jumalan rakkaudesta. ”Ei Herra sen tähden ole mielistynyt teihin ja valinnut teitä, että olisitte lukuisimmat kaikkia muita kansoja, sillä tehän olette kaikkia muita kansoja vähälukuisimmat, vaan sentähden, että Herra RAKASTI teitä ja tahtoi pitää valan, jonka Hän oli vannonut teidän isillenne; niin Herra vei teidät pois väkevällä kädellä ja vapahti orjuuden pesästä, faraon, Egyptin kuninkaan käsistä.”

Vastavuoroisuus näkyy hyvin Apostoli Paaavalin kirjoituksessa Filippin seurakunnalle: ”Mikä minulle oli voitto, sen minä luen tappioksi tuon ylen kalliin, JEESUKSEN KRISTUKSEN TUNTEMISEN rinnalla, sillä Hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki , ja pidän sen roskana – että voittaisin omakseni Kristuksen; ja minun havaittaisiin olevan Hänessä ja omistavan, EI OMAA VANHURSKAUTTA,sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee KRISTUKSEN USKON KAUTTA, sen VANHURSKAUDEN, joka tulee Jumalasta uskon perusteella.”

Paavali tiesi sen, minkä mekin tiedämme kokemuksestamme, että tässä elämässä emme tule täydelliseksi, mutta teemme Paavalin esimerkkiä seuraten samalla tavalla: ”Unohtaen sen, mikä on takana, me kurottaudumme sitä kohti, mikä on edessäpäin; ja riennämme sitä päämäärää, voittopalkintoa kohti, johon Jumala on meidät kutsunut taivaallisella kutsumisella Kristuksessa Jeesuksessa.”

”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ARMO, Isän, Jumalan RAKKAUS ja Pyhän Hengen OSALLISUUS olkoon meidän kanssamme nyt ja aina.” Aamen.