Lestadiolaisuuden levinneisyys Viipurin läänissä vuoteen 1900 mennessä. (2-osa.)
Käkisalmen rovastikuntaa lähinnä oli K u r k i j o e n rovastikunta. Siellä oli tunnustavia lestadiolasia H i i t o l a s s a n. 50-60 henkeä, K u r k i j o e l l a n. 50 henkeä, P a r i k k a l a s s a 30 henkeä ja J a a k k i m a s s a 60 henkeä.
Viipurin läänin kaupungeista toiseksi suurin kannatus lestadiolaisilla oli L a p p e e n r a n n a s s a. Parhaana aikana siellä oli 150-200 henkeä. Väestö Lappeenrannassa vaihteli rakennustöiden vuoksi, mutta leviämiskausi oli saavuttanut suurimman laajuutensa vuonna 1890.
Lappeen rovastikunnan muissa seurakunnissa oli vain vähän kannatusta. T a i p a l s a a r e s sa ja S a v i t a i p a l e e l l a oli 30 lestadiolaista kummassakin. K o u v o l a s s a, S u o m e n n i e m e l l ä , L u u m ä e l l ä ja L e m is s ä kussakin alle 10 henkeä. (Savitaipaleen seuroissa tapahtui 27.2.1884 saarnaaja Emanuel Välikankaan murha mustasukkaisuussyistä.)
Myös H a m i n a n rovastikunnassa oli lestadiolaisia. Eniten heitä oli K o t k a s s a ehkä 50-60 henkeä vuoden 1890 kieppeillä. H a m i n a s s a oli jonkin verran vähemmän eli n. 40-50 henkeä. V i r o l a h d e s sa ja M i e h i k k ä l ä s s ä oli molemmissa 10-20 henkeä, mutta S i p p o l a s s a ja P y h t ä ä l l ä ei yhtään.
J ä ä s k e n rovastikunnassa oli J ä ä s k e s s ä ja A n t r e a s s a 20-30 lestadiolaista. K i r v u s s a 10-20 henkeä. J o u t s e n o s s a, R a u t j ä r v e l l ä ja R u o k o l a h d e l l a oli kussakin alle 10 henkeä, mutta kuitenkin edustus liikkeellä niissäkin seurakunnissa oli.
M u o l a a n rovastikunnassa oli suurin kannatus eli 50 henkeä K i v e n n a v a l l a. Omia saarnamiehiäkin oli V a l k j ä r v e l l ä, missä liike voimistui 1890- luvulla. Ennen vuotta 1900 siellä oli jo 40 henkeä. Myös ortodoksipitäjä Muolaa sai 40 tunnustavaa lestadiolaista. H e i n j o e l l a kannattajia oli alle 10 h. , ja R a u d u s s a ei tiettävästi ketään.
Lopuksi pinta-alaltaan laajin rovastikunta eli S o r t a v a l a. Sen suurista erämaapitäjistä ei ole säilynyt liikettä koskevia tietoja. S o r t a v a l a s sa lestadiolaisia oli 40-50, I m p i l a h d e s s a n. 50, U u k u n i e m e l l ä 60, R u s k e a l a s s a 40 ja S o a n l a h d e s s a alle 10-20.
Nämä luetellut lukumäärät on saatu vertailemalla kirkkoherrojen lausuntoja, lehtien tilaajamääriä, paikkakunnalle muuttokirjoja ja tunnettujen henkilöiden liikkeitä. Luvut on pidetty mahdollisimman alhaisina, jotta suhdeluku pysyisi oikeana.
Lestadiolaisuuden suurin kannatus oli selvästi niiden reittien varsilla, mistä kulkivat maantiet sekä rautatie. Suurin osa Pohjanmaalta tulleista lestadiolaisista oli rakentajia, kirvesmiehiä ja kalastajia, verkonpaikkaajia, maalareita, jopa opettajia ja pappeja, jotka oman arkityönsä ohella pitivät seuroja kodeissa, seurakuntien tiloissa ja Viipurissa myös omassa seurahuoneessa, joka jossain vaiheessa sijaitsi Kolikkoinmäellä. Maaseudulla kannatusta oli eniten kahdenpitäjän rajamailla, syrjäkylissä niin, että kahden pitäjän lestadiolaiset asuivat lähekkäin toisia lestadiolaisia perhekuntia.
Ennen vuosisadan vaihdetta syntyi ”Lestadiolainen Uusheräys”, joka hajotti herätysliikettä. Siitä jotakin ensi kerralla. |