Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luukas 9:57-62
********************

”Ja katso, sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu; he sanojasi kyllä kuuntelevat, mutta eivät tee niitten mukaan.”(Hesekiel 33:32)

Rukous: ”Kuule pyyntöni, oi Jeesus, ällös ohi käy! Muillekin kun armos annat, luoksein ennättäy! Jeesus, Jeesus, ällös ohi käy! Virvoitusta kun suot muille, luoksein ennättäy!”(HL:159:1)

Maailma on täynnä kutsuja, lähinnä kutsuja ostamaan ajallista tavaraa. Noita kutsuja sanotaan mainoksiksi. Niissä esitellään tavaran laatua, hintaa ja jälleenmyyntiarvoa. Mainoksissa on kuvia ja joskus liikettä ja musiikkia. Ihmisten kiinnostus halutaan herättää, jopa himoon asti. Lapset tulevat usein sanomaan vanhemmilleen: ”Kaikki muut ovat saaneet tuota, minäkin tahdon!”

Jeesuksen puheissa on paljon kutsuja. Hän kutsuu juomaan elävää vettä, syömään elämän leipää. Jeesus kutsuu kuninkaan pojan häihin ja taivaan illalliselle. Tänään Hän kutsuu Jumalan valtakuntaan! Monessa kohtaa Jeesus myös selittää, miten valtavan tärkeää on ottaa kutsu vastaan. Jos ei ota Jeesuksen kutsua vastaan, jää ikuiseen pimeyteen, eli Jumalan armovaltakunnan ulkopuolelle. Eipä silti: kyllä Jeesus kertoo myös yhtä monta kertaa, miten moni on löytänyt Jumalan valtakunnan ja saanut osakseen ihanan uuden elämän.

Jeesus tuli ihmiseksi näyttääkseen tien Jumalan valtakuntaan. Jos kantaa sydämessään Jeesusta, joka on sekä tie että totuus että elämä, ei voi eksyä. Itse asiassa Jeesus toi Jumalan valtakunnan maan päälle. Hän sanoi: ”Aika on tullut, tehkää parannus, sillä Jumalan valtakunta on läsnä!” Sitten Hän sanoi opetuslapsille: ”Menkää kaikkeen maaailmaan ja saarnatkaa Jumalan valtakunnan sanoma kaikille luoduille.” Parannus on juuri se hetki, jolloin ihminen ottaa vastaan Jumalan valtakunnan kutsun. Jo kuningas-profeetta Jesaja osasi ennustaa: ”Hänen haavojensa kautta me olemme parannetut.” Ja Psalminkirjoittaja lausuu:”Kiitä Herraa minun sieluni, ja muista, mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt; Hän, joka antaa sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi.”

Jumalan valtakunnan kutsu ei ole mikään nykymainos. Se on karu ja yksinkertainen, tarkoitettu köyhille, murheellisille, yksinkertaisille sydämille, vainotuille, nälkäisille, janoisille ja oikeutta anoville. Jeesus luettelee ryhmät vuorisaarnan alussa. Ne, jotka eivät ottaneet kutsua vastaan, eivät päässeet taivaan häihin , vaan sanoma vietiin aitovierien kansoille, maan hiljaisille, jotka halusivat seurata Vapahtajaa uskon, toivon ja rakkauden ohjaamina.

Päivän Vanhan Testamentin tekstissä Hesekiel kuvaa jo 2.500 vuotta sitten saman, mitä nytkin voi havaita: ”He tulevat sinun luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi ja kuuntelevat sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullansa, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.” Sellainen sydän ei ole puhdassydäminen eikä siis autuas. Eikä rehellinen..

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa tekstissämme panemaan pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka kietoo ja juoksemaan kestävästi edessä olevassa kilpailussa, silmät luotuna uskon alkajaan ja päättäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjolla olevan ilon sijasta kärsi ristiä, häpeästä välittämättä, ja istuu nyt Jumalan valta-istuimen oikealla puolella. Kirjoittaja kehottaa ajattelemaan juostessaan Häntä, Jeesusta, esikuvana.

Mutta päivän evankeliumia lukiessa tuntuu ekana, että eihän Jeesus kutsukaan Jumalan valtakuntaan, vaan torjuu tulijat. Jeesus sanoo yhdelle: ”Ketuilla on luolat, linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi”. Toiselle Hän sanoo: ”Haudatkoot kuolleet kuolleensa! Tule sinä ja seuraa minua.” Kolmannelle Jeesus sanoo: ”Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaa,” Rikkaalle nuorukaiselle Hän sanoi: ”Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa.” Kovat ehdot! Silti me Jumalan valtakunnan aarteet voitettuamme voimme sanoa: ”Kyllä kannatti ottaa vastaan Jeesuksen kutsu!”

”Oon onnellinen vaeltaja…”, ”Oi mull´on onnen päivät…” , ”Onni, autuus täällä ollen Jeesukseen jo uskoa…” Armokutsusta kiittäen: Aamen.