ELÄMÄN LEIPÄ (Laetare)

Johannes 6: 48-58
*********************

”Kuka on se isä / ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun hän pyytää häneltä leipää?”(Matteus 7:9 tai Luukas 11:11)

Rukous: ”Anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme.”(Lk. 11:3)

Jos ajattelee vaikka Maslowin tarvehierarkiaa, alimmaisena eli perusperustarpeena luetellaan leipä. Suomalaisetkin tietävät historiasta, että nälkävuodet saavat ihmisen tekemään leipää vaikka puun silasta. Köyhyys panee vieläkin etsimään ruokaa metsästä ja merestä. Marjojen ja sienten poimiminen saattaa elintasovuosien aikana tuntua harrastukselta, jonka voi korvata käymällä kaupan hyllyillä. Mutta todellinen nälkä voi jopa tappaa ihmisen. Tätä kokevat edelleen monien maitten lapset, jotka eivät vielä osaa käyttää hyväkseen luonnon antimia tai eletään talven aikaan.

Leipää on tarjolla monenlaista, mutta hengelliseen nälkään vähemmän. Nykyaikana voi hyvinkin kokea tuon, että jopa kirkossa joutuu kokemaan saman mistä evankelistat mainitsevat, että saa kiven leivän sijasta tai käärmeen kalan sijasta. Myös elävää vettä kaipaavat kuolemattomat sielumme.

Tämän päivän tekstit tarjoavat meille sekä elävää vettä että elämän leipää. Vanhan Testamentin tekstissä kutsutaan janoavaisia veden ääreen. ”Kuulkaa kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää, tulkaa ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.” Samasta aiheesta laulaa vanha Siionin laulun tekijä: ”Syökää ja juokaa, ei armoa puutu! Rakkaus, laupeus, lempi ei muutu; viiniä, rieskaa ja aarteita taivaan, paljon on aivan!””Jesajakin tarkoittaa samaa: Jumalan armo ei ole rahalla ostettavissa. Se saadaan armosta, puhtaasta rakkaudesta syntistä ihmistä kohtaan.

Epistolateksti on otettu Ilmestyskirjasta. Siinä puhutaan myös elämän vedestä, sillä veden saanti lienee vielä tärkeämpää kuin leivän saanti. Tekstin kohta kuuluu: ”Ja valtaistuimella istuva sanoi:”Katso, minä teen uudeksi kaikki.” ja Hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.”Ja Hän sanoi minulle: ´Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi´” Saman kirjan viimeisessä luvussa Johannes kirjoittaa: ”Ja Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Ja, joka kuulee, sanokoon: ”Tule!” Ja, joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi!”

Oppi-isämme Luther laajentaa leipä-käsitettä selittäessään isä-meidän-rukouksen kohtaa: ”Anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme.” Hän luettelee: ”Kaikki, mikä kuuluu ruumiin ravintoon ja tarpeisiin, kuten ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, kontu, pelto, karja, raha, tavara, hurskas puoliso, hurskaat lapset, hurskaat palvelijat, hurskas ja uskollinen esivalta, hyvä hallitus, hyvät ilmat, rauha, terveys, hyvät tavat, hyvä maine, hyvät ystävät, uskolliset naapurit ja muu senkaltainen.”

Näistä mikään ei korvaa Jeesusta. Hän on ainut, joka ravitsee nälkäisen ja janoisen sielumme. Hänen haavojensa kautta me olemme pelastetut. Hän suojelee ja varjelee jalkamme lankeamasta ja puhdistaa omantuntomme viat ja virheet pyhällä kalliilla verellänsä ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan. Mitä varten? ”Että olisimme Hänen omansa ja eläisimme Hänen valtakunnassaan Hänen alamaisinaan, ja palvelisimme Häntä iankaikkisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niinkuin Hän on noussut kuolleista, elää ja hallitsee iankaikkisesti.”

Päivän tekstin keskeinen kohta on tämä vakuutus: ”Jeesus sanoi heille:`Minä olen elämän leipä, joka tulee minun tyköni, hän ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” Tämän haluamme uskoa koko sydämestämme, sanokoon moderni maailma, mitä tahtoo. Aamen.