Jeesus antaa elämän

Johannes 11: 21-45
*****************

”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun, se elää vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.”(Joh. 11: 25-26; 1938)

Rukous: ”Herra, yks on pyyntö mulla: Suo mun olla huoneessas, temppelisi eteen tulla, katsella sun kasvojas. Anna, että sydän saa etees murheet vuodattaa; milloin aika kova koittaa, rauha suo mun luonas voittaa/ Herra, ainut autuuteni, älä peitä kasvojas. Mulle tule turvakseni, siunaa sielu rauhallas. Jos Sä vedät kätes pois, missä silloin turva ois, älä pahan valtaan heitä, johda aina tahtos teitä.” (V.v. 335: 3,5)

Päivän evankeliumitekstiä lukiessani tuli mieleeni Vanhan Testamentin ainoa pappisprofeetta Hesekiel. Hän näki ihmeellisiä näkyjä. Yksi niistä jotenkin liittyy aiheeseen: ”Jeesus antaa elämän”. Siteeraan Hesekieliä vähän: ”Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa. Ja se oli täynnä luita. Ja Hän kuljetti minua ympäri niitten ohitse, ja katso, niitä oli hyvin paljon laakson kamaralla, ja katso, ne olivat hyvin kuivia. Niin Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, voivatko nämä luut tulla eläviksi?” Mutta minä sanoin: ”Herra, Herra, sinä sen tiedät!” Niin Hän sanoi minulle: ”Ennusta näistä luista ja sano niille:”Kuivat luut, kuulkaa Herran sana. Näin sanoo Herra, Herra, näille luille: ”Katso, minä annan tulla teihin Hengen, ja te tulette eläviksi.” Kuului humahdus ja kova kolina kun luut etsivät toisiaan. Niihin tuli jänteet, lihat ja nahka päälle. Henkeä ei ollut, kunnes Herra sanoi: ”Näin sanoo Herra, Herra: Tule Henki neljästä tuulesta ja puhalla niihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi ja nousivat ylös jaloillensa; ylenmäärin suuri joukko.”….Ja siitä te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani ylös haudoistanne, ja minä annan teille henkeni, niin te tulette eläviksi ja sijoitan teidät omaan maahanne.”(Hesekile 37: 1-14)

Jokainen myös muistamme, että Jumala teki ihmisen maan tomusta, ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen.

Vanhan Testamentin Jumala ja Uuden Testamentin Jeesus ovat olleet ja tulevat aina olemaan se Herra, joka antaa ja ottaa elämän. Tämän päivän evankeliumissa Jeesus antaa elämän.

Elämän vastaanottaja oli Jeesuksen ystävä, Martan ja Marian veli Lasarus. Hän oli ollut haudassa jo neljä vuorokautta. Haudalle mennessään sisarusten kanssa, Jeesus itki. Hänen ruumiinsa vapisi, kun Hän alkoi puhua Isälleen. ”Isä, minä kiitän Sinua , että olet minua kuullut. Minä kyllä tiesin, että Sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ymopärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat Sinun lähettäneen minut.” Rukouksen jälkeen Jeesus huusi suurella äänellä: ”Lasarus: tule ulos!” Lasarus tuli ja monet juutalaiset uskoivat tämän jälkeen Jeesuksen olevan Jumaan Poika.

Keskustelua uskon merkityksestä Jeesus kävi sekä Martan että Marian kanssa. Molemmat arvelivat ensin, että jos Jeesus olisi ehtinyt ennen tulemaan, Lasarus ei olisi kuollut. Jeesus kysyi sisarusten uskon perustaa. Martta tiesi, että uskova veli nousee ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä. Siihen Jeesus vastasi nuo sanat, joita käytämme hautaustilaisuuksissa vieläkin: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun, se elää vaikka olisi kuollut.” Jeesuksen kysymykseen: ”Uskotko sen?”; Martta vastasi: ”Minä uskon, että Sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan.” Tuon tunnustuksenkin jälkeen epäusko voitti vielä hetkeksi: Herra, hän haisee jo, sill’ hän on ollut haudassa neljättä päivää.” Jeesus vastasi Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden.”

Tänään siis kysytään meiltä uskoamme ylösnousemukseen. Jeesuksen aikana oli yksi uskonnollinen puolue, saddukeukset, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen. Fariseukset uskoivat, mutta sillä edellytyksellä, että ylösnousemus tulisi heille, jotka ovat tehneet hyvää, eli : he perustivat pelastuksen omille ansioille.

Apostoli sanoo nuorelle oppilaalleen Timoteukselle: ”Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä, Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee…”

Apostoli Paavali kertoo päivän epistolassa, että tämä uskon ”aarre on meillä savisissa astioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä…. Tietäen, että Hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa.”

Tutun virren sanat vievät meidät ylösnousemuksen aamuun: ”Ah, kun mä kerran saan herätä kuvanansa ja kirkastetuin kasvoin nähdä Jumalaa. Ei sitten milloinkaan oo sielu janoissansa, kun häissä valmis morsian oon Karitsan…” Siinä uskossa: Aamen.