Jumalan huolenpito.

Luukas 10: 38-42
*****************

”Heitä murheesi Herran huomaan, Hän pitää sinusta huolen, ei Hän salli vanhurskaan ikinä horjua.”(Ps. 55: 23; 1938)

Rukous:”Pois pilvet hajoita ja silmä kirkasta, osoita sanallasi Sun armoistuintasi. Suo ykskin säde sieltä virkistämähän mieltä./ Suo, että kuulla saan Sun äänes uudestaan. Vaikuta voimallasi, tee minuun asuntosi, yhdistä itses kanssa, puhdista kokonansa./ Mua neuvo valvomaan ja armoos juurtumaan; uskomaan näkemättä ja muuta pyytämättä kuin olla lunastettu, Sun kuoloos istutettu.”(V.v. 431: 2,4-5)

Minun ikäpolveni äidit, ja tätä edellisen sukupolven äidit, ovat aina olleet kovia huolehtimaan. Muistan kun isäni sanoi usein äidille, joka huolehti seitsemän lapsensa perheistä ja omastaan keskellä sodan aiheuttamaa puutetta. Se vaikutti myös hänen yöuneensa. Isä sanoi: ”Annaha Jumalan huolehtia ja nuku rauhassa.” Myös minua on kutsuttu ihan virallisella taholla ”ylihuolehtivaksi äidiksi”. Jouduin näet ilman omaa syytäni yksinhuoltajaksi ja ennen eroamme koulutin miestäni lähes 12 vuotta. Herra oli tosin antanut minulle matemaattista lahjakkuutta, minkä avulla selvisin taloudellisesti hyvin, mutta lasteni kasvatuksessa kärsin tappioita, tosin en läheskään niin paljon kuin useimmat vanhemmat nykyaikana nuorisonsa kanssa. Herra on myös ylenpalttisesti siunannut varoja, että olen voinut auttaa lasteni opiskelussa sekä monia varattomia ystäviä ja vammaisten yhdistyksiä.

Vanhan Testamentin teksti kertoo profeetta Eliasta, joka eli suuren kuivuuden aikana. Ihmiset kärsivät nälästä ja varmaan vedenkin puutteesta. Elia joutui sanomaan kuninkaalle, että kuiva aika kestää niin kauan kuin Israelin Jumala tahtoo. Herra käski Elian piiloutua Keritin purolle Jordan-joen itäpuolelle. Herra sanoi Elialle, että hän saisi juoda purosta vettä ja kaarneet tuovat ruokaa.

Kun puro kuivui, Herra käski Elian mennä Sarpatiin, missä asui muuan leskivaimo. Herra järjesti asian niin, että Elia sai ruokaa siitä talosta. Kun Elia kohtasi naisen, hän pyysi tuomaan vettä astiassa ja palan leipää. Nainen vastasi hänelle: ”Niin totta kuin Jumalasi elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä astiassa.” Siihen Elia sanoi: ”Älä pelkää, mene ja tee niinkuin olet sanonut. Mutta leivo ensin minulle pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi./ Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta eikä öljy astiasta siihen päivään asti, jolloin Herra antaa sataa maan päälle.” Näin kävi. Muutakin ihmettä tapahtui sen jälkeen talossa.

Päivän evankeliumiteksti kertoo tutun kertomuksen Jeesuksen vierailusta Martan ja Marian kodissa. Martta huolehti fyysisestä hyvinvoinnista, Maria hengellisestä. Jeesus sanoi Martalle: ”Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” Nykytieteenkin mukaan Jeesus oli oikeassa. Eli : jos ihminen on sielultaan ja hengeltään terve, hän jaksaa myös ponnistella aineellisen hyvinvoinnin eteen. Hengellisesti terve ihminen jaksaa kantaa myös toisten ihmisten taakkoja, mihin apostoli kehottaa päivän epistolatekstissä. ”Kantakaa toinen toistenne taakkoja ja niin te täytätte Kristuksen lain.”

Kysymys on arvojärjestyksestä ”Yksi on tarpeellista.” Se yksi on rauha Jumalan kanssa. Kun synnit on anteeksi, ja sovinto tehty Jeesuksen ristin kautta, voimme nukkua hyvän omantunnon tyynyllä ja luottaa Herran hyvyyteen. ”Parempi vähän vaivaa kantaa ja luottaa Herran hyvyyteen. Vain siihen tyytyin , mitä antaa Hän laupiaasti lapselleen. Ei Isältämme taivaassa tarpeemme ole salassa.”(V.v. 376: 3)

Päivän opetus meille turhien huolien kantajille on Elian ja Sarpatin lesken sekä Martan ja Marian tapauksissa muistaa, että Herra palkitsee kuuliaisuuden moninkertaisesti. ”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.” (I Sam. 15: 22B). Siispä: ”Turhat huolet jääkää, Jeesus tahtoo häätää murheet maailman. Kääntää omillensa heidän parhaaksensa kaiken vaikean. Vaivoihin jos joudunkin, kuormani Hän kaikki kantaa, kiitosmieltä antaa.” Aamen.