Lähimmäinen

Matteus 5: 43-48
******************

”Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa” (I Joh:3:18; 1938)

Rukous:”Suo, että sydämeni vois työt pahat anteeks antaa; ja sillekin vain hyvää sois, ken vihaa mulle kantaa. Sua anna näin mun seurata, oi Isä Jumalani, suo teoillani tunnustaa Sinua, mun aina toimissani.”(V.v. 368: 3)

Sanotaan, että ”kristittyjen (uskovaisten) elämä on viides evankeliumi”. Ihmiset tarkkailevat uskovien ihmisten arjen kilvoittelua ja tekevät johtopäätöksiä siitä, toimiiko Jumalan sana ohjeena elämälle. Eli tuo epistolan sana: ”Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla ja kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” on kiinnostuksen kohteena. Tarkkailua eivät suorita vaan epäuskossa olevat vaan myös toiset uskovaiset, jopa niin, että kiinnostuksen kohde saattaa muuttua myös tuomitsemisen kohteeksi. Muistan myös, että koulutyössä uskonnon opettaja joutui aikanaan olemaan jopa enkelin asemassa, tai ”täydellinen”, kuten Jeesus tekstin lopussa sanoo.

Mitähän Jeesus tarkoitti, kun Hän sanoi, että ”Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.”

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että vuorisaarna on puhuttu opetuslapsille, vaikka kuuntelemaan tulikin paljon kaikenlaisia ihmisiä. Vuorisaarnahan alkaa luettelolla ”autuuden tuntomerkeistä”. Niistä viimeisiä taisivat olla: ”Autuaita ovat ne. joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. Ja: ”Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.”

Jumalan lasten täydellisyys perustuu siihen, että he ovat saaneet ”lahjavanhurskauden” omakseen silloin, kun saivat armosta syntinsä anteeksi. He saivat samalla tavalla kuin ”tuhlaajapoikavertauksessa” Isän valtakunnassa puhtaat vaatteet, sormuksen sormeensa ja kengät rauhan evankeliumia varten.

Muistamme kertomuksen, missä pyhäkoulun opettaja väitti lapsille, että Jumala näkee aivan kaiken. Siihen pieni poika vastasi nokkelasti: ”Jumalapa ei näe sitä, joka on ristin takana piilossa.” Jumalan vanhurskas silmä näkee Poikansa ansion lävitse ne, jotka turvaavat ristin armoon.

Jeesus siis opettaa päivän evankeliumitekstissä, että meidän pitäisi rakastaa myös vihamiehiämme ja niitä, jotka vainoavat meitä ja puhuvat pahaa meistä selkämme takana. Virren tekijä yhtyy paivän tekstien ajatukseen ja rukoilee, että hän saisi sellaisen sydämen, joka voisi antaa anteeksi pahat teot, mitä lähimmäiset ovat lastanneet hänen päällensä. Kyllä siinä onkin rukouksen aihetta kerrakseen. Ilman Pyhän Hengen apua ei tässä taida kukaan onnistua.

Vanhan Tesatamentin teksti kertoo Daavidin ja Saulin keskustelusta, missä toteutuu tämä, että Daavid osasi antaa anteeksi Saulin pahat aikomukset ja puhutteli kuningasta kunnioittavasti. Hänellä olisi ollut mahdollisuus surmata paha vanha kuningas, jolta Jumala oli jo ottanut pois Pyhän Henkensä, ja kuninkaasta oli tullut ”hullu”.

Jeesuksen antama ”kirkkolaki” kuuluu: ”Jos veljesi rikkoo sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahdenkesken. Jos hän kuulee sinua (katuu), olet voittanut veljesi.” Hän viittaa tekstissäkin olevaan veljestappoon Raamatun ensi lehdillä. Jumalan lapset tottelevat viidettä käskyä ja kaikkia Jumalan antamia rakkauden käskyjä.

Nyt on kuitenkin paha maailman aika. Kristittyjä vainotaan. Siltäkin osin vuorisaarnan teksti on varteenotettava ohjekirja. Väkivalta on raaistunut kaikkien ihmisten keskuudessa ja olisi ymmärrettävää se, että vastaisimme pahaan pahalla. Me haluamme kuitenkin seurata tässäkin ajassa Jeesuksen esimerkkiä. ”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden; runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut.”

Jeesuksen rakkauden voimalla voimme mekin voittaa pahan, - ja uskoa siihen, että hyvä voittaa lopulta Jumalan käskystä. Amen.