Rakkauden laki

Markus 10: 17-27
****************

”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri. Tottelevaisuus on parempi kuin oinasten rasva”. (I Sam. 15:22b)

Rukous: ”Nyt tunnustan mä nöyrästi, et outo olen aivan, Jos et sä neuvo minua, en osaa tietä taivaan. Jos et sä itse opeta, niin eksyn kohta laumasta kuin lammas eksyy korpeen./ Siis, Herra, pidä sanasi jalkaini kynttilänä. Sen loistaa anna tielleni, tähtenä heleänä. Sokeat avaa silmäni, vahvista heikko uskoni, taluta tielläs aina.” (V.: 414: 6-7)

Rakkauden laki on lyhyesti sanottuna monessa kohtaa Raamatussa. Vanhan Testamentin puolella se on jo kymmenen käskyn kivitauluissa ilmaistuna noudatettavaksi. Ensimmäisessä taulussa on sanottu, mitä on rakkaus Jumalaan. Hän on ainoa Jumala, muut jumalat ovat epäjumalia. Jumalan nimeä ei saa turhaan lausua, sillä Herra rankaisee väärät maininnat Hänen nimessänsä. Ja sapatti eli Herran päivä on pidettävä pyhänä.

Toisessa taulussa on rakkaus lähimmäiseen seitsemän kertaa. Isää ja äitiä tulee kunnioittaa, jos haluaa menestyä ja kauan elää tässä ajassa. Henkeä ei saa riistää keneltäkään. Aviovuode pitää pitää pyhänä, puolisoa ei saa pettää. Varkaissa ei saa käydä, sillä toisen oma ei kuulu itselle. Toisen mainetta tulee kunnioittaa. Juorut ja mustamaalamiset on kielletty. Toisen omaisuutta ei saa himoita, ei puolisoa, karjaa eikä mitään toisen omaa.

Kymmenen käskyn laki piti kirjoittaa ovenpieliin, että muistaisi aina sisään ja ulos köydessä, mitä Herra meiltä odottaa. Fariseuksilla taisi olla pieni kotelo otsassa, missä olivat lain käskyt lähellä aivoja.

Kymmenen käskyn laki oli juutalaisuudessa myös aamurukous. Se alkoi: ”Kuule, Israel, Herra sinun Jumalasi on yksi ja...”

Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus keskustelee nuoren lainoppineen kanssa siitä, miten ihminen pelastuu eli saavuttaa iankaikkisen elämän. Tärkein kysymys vielä nytkin. Armonaika on lyhyt, sitten alkaa iankaikkisuus. Virressä sanotaan: ”Mua, Jeesus, auta valvomaan ja sitä aina muistamaan, ett´ alkaa iankaikkisuus, kun päättyy tää ajallisuus. Ah, askel täältä onpi vain, elohon toiseen, tulevaan.”

Jeesus aloitti vastauksensa: ”Käskyt sinä tiedät”. Mies vastasi: ”Niitä olen noudattanut nuoruudesta asti”. Jeesus katsoi miestä, ja ”rakasti” häntä. Sitten Jeesus koetteli käskyjen ymmärtämistä sanomalla: ”Yksi sinulta puuttuu: mene ja myy kaikki mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa, ja tule ja seuraa minua.” Keskustelu päättyi surullisesti, sillä nuorukaisen sydän oli kiinni omaisuudessa. Hän lähti pois Jeesuksen luota. Surullisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. Jeesus totesi vielä, että ”helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan”. Opetuslapset ihmettelivät, että kuka sitten voi pelastua. Jeesus ei halveksinut heidän kysymystään, vaan vastasi, että vaikka se onkin ihmiselle mahdotonta, niin Jumalalle kaikki on mahdollista.

Jaakob kirjoittaa epistolatekstissä, että jos rikkoo yhden käskyn, niin on rikkonut kaikki käskyt. Hän selittää toista taulua: ”Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi”. Jos erottelemme ihmisiä ja teemme valintoja, ketä rakastamme, olemme lainrikkojia. Jaakob kutsuu rakkauden kaksoiskäskyä Kuningaskäskyksi.

Toisissa vuosikertojen teksteissä puhutaan enemmän tästä, että myös vihamiehiä tulee rakastaa ja siunata sitä, joka vihaa. Yksi teksteistä päättyy sanoihin: ”Mitä toivotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille.” Sitä opetusta kutsutaan ”Kultaiseksi säännöksi”. Se on konfutselaisuudessa kielteisessä muodossa. Jeesuksen käytännöllinen neuvo elää edelleen livenä!

Vaikka otsikossa onkin sana laki, rakkautta opimme parhaiten armon alla. Luther neuvoo tekemään hyviä tekoja ”iloisin ja vapain sydämin”, ei pakosta. Aamen.