Elämän leipä.

Johannes 6: 24-35
****************

”Minä olen se elämän leipä. Joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, elä iankaikkisesti ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.”(Joh. 6: 51)

Rukous: ”Oi, Jeesus, leipä elämän, Sä tässä läsnä olet, ja luokse köyhän nääntyvän Sä armoinesi tulet. Rukoilen hartain kyynelin, mä että pöytääs astuisin, vieraana mahdollisna./ Oi, Jeesus, mulle itsesi Sä tahdot taasen antaa, suo lahjaa rakkautesi mun kiitollisna kantaa. Sä olet ainut lohdutus ja kuollessakin virvoitus, Sinussa kiinni riipun.”(V.v. 235: 1,7)

Ihmisessä on vanhastaan koettu olevan kolme kerrosta: ruumis, sielu ja henki. Biologiasta tiedämme, että koko luomakunnan elimistölle on tärkein tavoite saada ruumiin ravintoa. Eläinten keskuudessa ja miksei ihmistenkin, on voimassa ”vahvimman laki”. Maailmassa ja luonnossa tapetaan paljon heikompia leivän tai saaliin vuoksi. Jos edes ihmiskunnalla olisi niin paljon rakkautta, että osaisivat jakaa kaikille tasapuolisesti leipää, se luultavasti riittäisi. Yhteen aikaan laskettiin, että maapallon puolikas väestöstä syö kaiken antamatta toiselle väestönosalle mitään. Kuitenkin olemme jo 2000 vuotta opetelleet rukoilemaan: ”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme.”

Tämän päivän VanhanTestamentin tekstejä on kaksi. Ensimmäisessä kerrotaan tulevasta leivän nälästä. Sitaatti on profeetta Aamokselta: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän. Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.”(Aam. 8: 11-12) Tuo ennustus on ihmiskunnalle sama asia, kun ja jos aurinko ”peittäisi kasvonsa”, jos Jumala vaikenee. Portit katua vasten suljetaan, eikä vanhurskauden ovi enää aukea. Ihmiskunnan kaikenlainen elämä loppuu. Jumalan Sanan mukaan siis hengen nälkä on moninkertaisesti pahempi kuin ruumiin nälkä, joka sekin tappaa. Kuitenkin vielä nytkin monet eivät edes halua tietää omasta osattomuudestaan ”Elämän leipään”, jota nauttiva täällä saa iankaikkisen elämän siellä. - Toinen teksti on tuttu teksti, joka käsittelee Jumalan antamaa ”mannaa erämaassa” ja viiriäisiä Jumalan kansan nälkään.

Päivän evankeliumissa todetaankin, että ihmiset etsivät Jeesusta ajallisen leivän perään. Jeesus oli juuri ruokkinut 5000 miestä perheineen. Sitten Jeesus oli mennyt Kapernaumiin, missä lienee ollut hänen toinen kotinsa. Siellä ei uskottu Jeesukseen niinkuin ei Nasaretissakaan. Nuo etsivät ihmiset tulivat järven toiselta puolelta. Jeesus puhui heille itsestään ”Minä olen”-nimellä, ja näin todisti olevansa Jumalan Poika eli Jumala. Jeesus oli rehellinen puhuessaan uskomisen asioista kansalle. Hän sanoi: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt häntä vedä, ja minä olen herättävä hänet viimeisenä päivänä. Keskustelu jatkuu Jeesuksen sanoilla:”Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”Kuulijoitten joukossa oli nyt ymmärtäväisiä, jotka pyysivät: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.” SiihenJeesus vastasi: ”Minä olen elämän leipä, joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.”

Apostoli Pietari kehottaa kirjeessään: ”Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos olette maistaneet, että Herra on hyvä.”(I Piet. 2: 1-3)

Nyt ovat vielä ”armon kaupat” auki. Me voimme saada henkemme nälkään elämän leipää. Me voimme Jumalan evankeliumin saarnan kautta saada syntimme anteeksi ja päästä lähelle Jeesusta. Koskaan emme tiedä, milloin Jumala sulkee suunsa. Hänen sanansa lohduttavat ja vahvistavat jalkamme kulkemaan taivaan tietä. Jeesuksen asettamassa Ehtoollisessa saamme konkreettista evästä nälkäämme. Saamme maistaa, että Herra on hyvä. Aamen.