Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:301994 kpl

Jumalan Sanan kylvö.

Johannes 4: 31-38
*****************

Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään.”(Joh. 4:36)

Rukous: ”En pyydä muuta iloa kuin antaa tahdot armossa. Mua auta, että olla saan uskossa ristis luona vaan. Ah riennä, Jeesus, apuhun kun olet lunastanut mun”(V.v.:389:3; 1938)

Sunnuntain aihe on Jumalan Sanan kylvö. I vuosikerran teksti on hyvin muistoissamme. Siinä Jeesus puhuu neljänlaisesta kylvömaasta. Kun opetuslapset eivät oikein tajunneet, Jeesus vielä selittikin vertauksensa. Hän puhui erilaisista sanan kuulijoista, joiden sydämiin Jumala halusi rakentaa hedelmiä kantavan kasvualustan. Noista neljästä vain yksi oli hyvä maa, joka antoi moninkertaisen hedelmän. Tämän mukaan vain 25% kylvetystä siemenestä täyttää tehtävänsä. Nykykokemusten mukaan vain 10% ottaa Jumalan kutsun vastaan. Tekstit tänään kuitenkin rohkaisevat kylväjiä, esim. tässä tekstissä, jossa sanontaan : ”Niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee ei sinne palaja vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee, ei se minun tyköni tyhjänä palaja vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.”(Jes. 55: 10-11; 1938)

Se 75% ei ole Jumalan Sanan kylväjän työtä. Maailma on täynnänsä ”vihollisen” kylvötyötä, jossa hyvään maahankin pyritään kylvämään lustetta eli valhevehnää ja muita rikkakasveja. Näihin asti lapset ovat saaneet olla Jumalan hyvää kylvösarkaa, mutta nyt lopun aikana lastenkin sielu saastutetaan monenlaisilla roskaopeilla.

Onneksemme Jumala ei anna periksi. Hän lähettää uusia ja uusia kutsujia Jumalan Pojan hääkutsuille. Hänellä on suuri halu pelastaa sitä suurta jumalattomien joukkoa, josta päivän vanhan testamentin teksti puhuu. Kun Jumala pyytää oikeudenmukaisuutta ja uskollisuutta, ihmiset ”kyntävät jumalattomuuden peltoa, korjaavat vääryyden satoa ja syövät valheen hedelmiä”(Hoosea 10:12-13)

Jumalan Sanan kylväjät kokevat maailmassa syrjintää, pilkkaa ja halveksuntaa. Jotkut eivät jaksa vaan luovuttavat. Rohkeat ja Jumalan Pyhän Hengen ohjauksessa olevat kylväjät tunnustavat Jeesuksen nimeä rohkeasti. Jeesus sanoi: ”Minun ruokani on se, että teen lähettäjäni tahdon”. Näitä uskonsotureita on kyllä vieläkin joukoissamme. Porukoissa on niitä, jotka sanovat: ”Minun omatuntoni kieltää tuota tekemästä.” Painostuskaan ei heihin vaikuta, jos heillä on yllään ”uskon sota-asu”, josta apostoli puhuu pastoraalikirjeessään.

Joskus olen itsekin kokenut, että varsinkin nuorena ja lapsena saatoin vapaasti kylvää armon sanomaa opettajille ja koulutovereille. Opettajana onnistuin huonommin, mutta joskus olen kuullut kuin sivumennen, että Herra on siunannut työtäni, vaikka sen tuloksia en ole paljolti nähnyt. Yleensäkin myönteistä sanomaa ja kiitosta hengellisestä kylvötyöstä emme osaa pyytää. Jeesuksen sanan mukaan kylväjä ja leikkaaja saavat joskus iloita yhdessä, Jeesuksen luona.

Ajattelen tekstimme yhteydessä erityisesti äitejä ja isiä, jotka kylvävät Jumalan rakkauden siementä lastensa sydämiin. He eivät aina näe tuloksia vuosienkaan rukouksen jälkeen. Siemen itää hitaasti kiusausten ja harhaoppien maailmassa. Usein vasta vanhemman mullat saarnaavat lapsille elämästä, jota uskovat saavat nauttia täällä ja siellä perillä.

Kertauksen vuoksi tähän loppuun vielä Augustinuksen uskovan äidin, Monican, hätähuuto kirkkoisä Ambrosiuksen vastaanotolla sai lohduttavan vastauksen: ”Niin monien rukousten lapsi ei voi joutua hukkaan.” Tämä sana lohduttaa vielä vuosisatojen jälkeen meitä äitejä, isiä, opettajia ja pappeja. ”Jumalan Sana ei tyhjänä palaja.” Aamen.