Kynttilänpäivä

Luukas 2: 22-33
*****************

”Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon”(2 Moos. 33: 19)( Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, armahdan, ketä armahdan. - 1938)

Rukous:”Armahda, Jeesus, minua, päivääsi että muistan, niin ettei voita maailma, vaan huolet, synnit suistan. On kerran jäävä häpeään, ja kylvöänsä niittämään, ken täällä Herran hylkää”(V. 155:4)

Tänään saamme tutustua vanhaan Simeon-vanhukseen. Raamattu kuvaa hänet hurskaaksi ja Jumalaa pelkääväksi mieheksi, joka odotti uskollisesti sitä päivää, jolloin hän saisi omin silmin nähdä maailman Vapahtajan, Messiaan. Kynttilänpäivän tekstit kertovat aiheesta: ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”.

Kyllä Vanhan Testamentin tekstikin puhuu Jumalan kirkkaudesta. Siinä Jumala puhuttelee Moosesta. Hän antaa kirkkautensa kulkea Mooseksen ohi ja näyttää hänelle nimensä, mutta Jumalan kasvoja Mooses ei saa nähdä. Jumalan kirkkaus on niin suuri, että luonnolliset silmät eivät voi sitä hahmottaa, koska näistä kirkkauden säteistä ihminen kuolisi. Kyllä röntgen-säteistäkin voi olla varsinkin syöpää aiheuttavia seurauksia kuten monille liiallisista auringon keskipäivän säteistäkin, varsinkin kevätaikaan. - Mooseksesta kerrotaan, että hänkin säteili tullessaan alas vuorelta hakemasta laintauluja. Herran kirkkaus tarttui häneen vaikkakin takaapäin nähtynä.

Myös apostoli Paavali mainitsee oppilaalleen Timoteukselle, että Jumala asuu kirkkaudessa, mihin ei kukaan taida päästä: jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä.

Jeesus oli Jumalan kirkkauden säteily jo aivan pienenä vauvana. Hänet tuotiin lain mukaan esikoisen ominaisuudessa Jerusalemin temppeliin pyhitettäväksi. Vanhempien piti samalla uhrata kaksi kyyhkystä tai kyyhkysenpoikaa. Näin Jeesus täytti lain tässäkin kohtaa osoituksena kuuliaisuudesta, jota Hän osoitti Isälle alusta loppuun asti.

Ei kuitenkaan sovi unohtaa Jumalan Pyhää Henkeä, joka ohjasi ja ohjaa edelleen Jumalan omien elämää. Pyhä Henki ilmoitti, että nyt on se hetki, josta jo edellä oli ilmoitettu. Vanha Simeon sai pitää sylissään maailman Vapahtajaa. Se oli suuri helpotus. Simeon lausui sanat: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhassa menemään sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä; valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.” Simeon siunasi ihmettelevät vanhemmat ja ilmoitti Maria-äidille: ”Tämä lapsi on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan – ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä – että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi.”

Me, tämän ajan Jumalan lapset odotamme Jeesuksen toista tulemista kirkkaudessa enkeliensä kanssa. Monet ovat uupuneet ja monet luopuneet toivosta. Siksi on tärkeää rukoilla Jumalan Pyhää Henkeä, että Hän asuisi meissä ja pitäisi meidät valveilla. Tekstistä huomasimme, että Pyhä Henki oikein lepäsi Simeonin yllä.

Jo vanhassa koulussa opimme laulamaan aamuhartauksissa usein: ”Totuuden Henki johda sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä.” Sitä rukousta tarvitsemme nytkin ,olimmepa me lapsia, nuoria, työikäisiä tai eläkeläisiä. ”Tule Pyhä Henki”. Amen.