Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa.

Johannes 4:5-26
*****************

”Joka uskoo minuun, sen sisimmästä on, niinkuin Raamattu sanoo, vuotava elämän veden virrat.”(Joh. 7: 38)

Rukous: ”Myös minun köyhän luokseni käy, Jeesus, Vapahtaja. Ja ota asunnoksesi sydämen halpa maja. En löydä muusta iloa, saan rikkauden sinussa, oikean juhlariemun. /Jää sydämeeni vieraaksi, ainoa auttajani. Kyyneleet ilojuomaksi muuttuvat voimastasi. Kun hautaan kerran päättyy tie, niin vieraanasi minut vie hääjoukkoon, juhlaan taivaan.” (V. 367:4-5)

Tämän päivän teksteissä puhutaan Mooseksesta ja Jeesuksesta. Perinteisen kristittyjen käsityksen mukaan Mooses ja Vanha Testamentti edustavat Jumalan lakia, ja Jeesus sekä Uusi Testamentti edustavat Jumalan evankeliumia. Molemmissa päivän pääteksteissä kerrotaan myös elämän vedestä. Mehän tiedämme, että ihmisen elinvoima tulee vedestä, sillä ruumiissa virtaa veri ja vesi, yhteensä suurin osa painosta. Israelin kansa kiukutteli Moosekselle kuivuudesta ja ruumiin kuivettumisesta, mikä uuvutti matkantekoa. Aikaisemmin Jumala oli antanut mannaa ruuaksi. Nyt Mooses puhui Herralle ja sai määräykseksi lyödä sauvalla kallioon Hoorebin vuoren luona. Kansa sai juodakseen vettä ja jaksoi sitten taistella amalekilaisia vastaan. Israel voitti kun Mooses piti käsiä ylhäällä rukouksessa, osoitukseksi siitä, että Jumala oli kansansa matkassa mukana.

Jeesus oli matkasta väsynyt ja istuutui Samariassa Jaakobin kaivon reunalle. Jeesus kulki Samarian lävitse vaikka tavalliset juutalaiset kiersivät Samarian historiallisten muistojensa vuoksi. Kaivolla Jeesus tapasi syntisen naisen, jolta pyysi syvästä kaivosta juotavaa. Keskustelun kuluessa Jeesus ilmaisi, että hän tietää naisen elämästä kaikki salaisuudetkin. Nainen taas ihmetteli, kuinka juutalaismies alentui puhumaan hänen kanssaan ja ihmetteli myös sitä, että Jeesuksella ei ollut edes ammennusastiaa. Jeesus sanoi naiselle: ”Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, tulee sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.”

Naisesta tuli Samarian herätyksen alkuunpanija. Nainen uskoi, sai syntinsä anteeksi ja aloitti uuden elämän. Jeesus näytti naiselle ja meillekin itsessään armon ja totuuden lähteen. Tavallisesti me puhumme Jumalan lapsista, että he ovat pieniä tuikkuja eli valopisteitä pimeässä maailmassa, mutta tässä verrataan uskovaisia pieniksi lähteiksi, jotka pulppuavat vettä kuivissa erämaissa vaeltaville ihmisille. Tuo päälähde tulee Ilmestyskirjan mukaan kristallikirkkaana virtana Jumalan istuimelta. Sen virran ympärillä kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita, jotka tuottavat hedelmää kaikkina vuodenaikoina. Tästä asiasta ennustavat jo Vanhan Liiton profeetat, etenkin Jesaja.

Tämän ajan Jumalan lapset ammentavat elämän vettä kirjoitetusta Jumalan Sanasta. Jumala herättää edelleen Pyhän Henkensä kautta julistajia, jotka jakavat armon ja anteeksiantamuksen evankeliumia. Sinne tänne puhkeaa pieniä, mutta syviä Jaakobin kaivoja, joista väsyneet matkamiehet voivat ammentaa elävää vettä. Sillä vedellä on hyvä elvytysvoima, jopa kuolleesta herättävä mahti. Jeesuksen sanan mukaan jokainen janoava voi tulla ja juoda. Vettä saa ilmaiseksi. Tästä lähteestä on kirjoitettu monissa hengellisissä lauluissa, kuten tässä: ”Katso nyt, lapsi, lähdettä, mi ompi aivan edessäs; se armovirran vuodattaa, niin sydämesi sulattaa. / Katso nyt, lapsi, eteesi, kuink´ lähde paistaa kirkkaasti, se valaiseepi tuntosi, rakastamaan veljiäsi. / Se saarnaa synnit anteeksi, se viatt´ kaikk´ unhoittaapi, se rakkauteen opettaa, sydämet kovat sulattaa.”. Olemme Syykarin naisen lailla syntisiä ja tarvitsemme tätä elävän veden lähdettä ja sen vettä Jeesukselta. Aamen.