Hyvä Paimen

Johannes 10: 11-16
*****************

”Hän virvoittaa minun sieluni; Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden”(Ps. 23: 3)

Rukous: ”Herra, yks on pyyntö mulla: Suo mun olla huoneessas. Temppelisi eteen tulla, katsella sun kasvojas! Anna, että sydän saa etees murheet vuodattaa. Milloin aika kova koittaa, rauha suo mun luonas voittaa!” (V.v. 335:3)

Teksti ”Hyvästä Paimenesta” lienee koko kristityn maailman lempiteksti. Jeesus puhuu siinä itsestään. Teksti alkaa sanoilla: ”Minä olen se hyvä Paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.” Hän vertaa itseään palkkalaiseen, joka ei omista lampaita, vaan tekee työtä rahan vuoksi. Hän toteaa, että palkkalainen pakenee, jos susi tulee.Palkkapaimen antaa suden ryöstää ja hajottaa lammaslauman. Palkkalainen ei välitä lampaista eikä rakasta niitä, vaan ainoastaan itseään.

Jeesus käyttää tässä opetuksessaan Jumalan nimeä: ”Minä olen” (Jahve). Hän viittaa samalla Vanhan Testamentin päivän tekstiin Hes. 34. Siinä Jumala seikkaperäisesti kertoo, miten huonosti Israelin paimenet hoitavat kansaa: ”Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, totisesti, koska minun lampaani ovat ryöstettävinä , ja koska minun lampaani ovat kaikkien metsän petojen syötävänä, kun paimenta ei ole, ja kun minun paimeneni eivät välitä lampaistani, vaan minun paimeneni kaitsevat itseänsä, eivätkä kaitse minun lampaitani, niin…. Minä käyn paimenten kimppuun, vaadin lampaani heidän kädestänsä ja teen lopun heidän lammasten-kaitsennastaan, eivätkä paimenet enää saa kaita itseänsä. Minä pelastan lampaani heidän kidastansa, eivätkä ne sitten enää ole heidän syötävinänsä. ….minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen.”(Hes 34: 8-11) Samassa pappisprofeetta Hesekielin luvussa Jumala antaa lupauksen Jeesuksesta: ”Minä herätän heille yhden paimenen heitä kaitsemaan, palvelijani Daavidin, hän on kaitseva heitä ja oleva heidän paimenensa (huom. persoonapronomini ´heidän´)” (Hes 34: 23)

Me jälkikristillisyyden ajan ihmiset tiedämme pitkän historian tapahtumien alkulähteen, että sen mukaan Jeesus täytti kaikki VT:n ennustukset, myös Hesekielin. Hän todella kuoli lammastensa edestä ja osoitti olevansa ”se Hyvä Paimen”. Hän lunasti Isänsä tahdon mukaisesti koko lammaskatraan, mikä maan päälle on syntynyt. Johanneksen 10-luvun alussa Jeesus kuitenkin kertoo, että Hän itse on myös ovi lammashuoneeseen, joten vain ne, jotka tulevat oven kautta sisälle, löytävät laitumen.”Minä olen ovi, jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu.”(10:9) Sen vuoksi me, jotka haluamme päästä kerran taivaan kotiin, ahkeroitsemme saada todistuksen Jeesukselta ja passiimme veren merkin. Evankeliumi nimittäin osoittaa, että Jeesus tuntee omansa, ja Hänen omansa tuntevat Jeesuksen. Oikeat Jeesuksen lampaat kulkevat Hyvän Paimenen lähellä, kuuntelevat Hänen ääntään ja neuvojaan ja asettelevat jalkojaan Paimenen askeliin.

Me suosittelemme lammashuoneen ulkopuolella värjötteleville lampaille sisälle tuloa. Paimenen lähellä on turvallinen ja rauhaisa olo. Emme pelkää raatelevia susia, sillä Jeesus suojelee laumaansa. Toisten Jeesuksen lampaitten ja karitsojen seurassa saamme lämmitellä ja nauttia elämän leipää ja elävän lähteen vettä. Jeesuksella on Hyvän Paimenen hoitovälineet, Hän sitoo haavat ja puhdistaa ne Pyhän Hengen öljyllä. Heikkouskoisen anemian Jeesus parantaa omalla verellään.

Voimme yhtyä vanhaan Siionin lauluun: ”Kun Jeesus on omana mulla, niin kirkastuu myrskynkin sää. Saan kiittää hänt´ riemuisell´ suulla, kuin pääskyinen myös visertää. Hän kuolosta nosti ja toi elämään. Hän synnit pois pyyhki sydänverellään. Hän Jeesus, oi Jeesus, Hän Jeesus, oi Jeesus viel´ laumansa keskellä käy.” Aamen.