Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:224988 kpl


Kirkastettu Kristus

Matteus 17: 1-8
*****************

Me katselimme Hänen kirkkauttaan. Senkaltaista kirkkautta, joka ainokaisella Pojalla on Isältä; ja Hän oli täynnä armoa ja totuutta.”(Joh.:1:14b; 1938)

Rukous:”Oi Kristus, itses kirkasta Sä meille matkallamme. Sun kalliin sanas voimalla valaise sielujamme. Niin että kerran taivaassa me saamme laulaa kiitosta, Sun kirkastettuis kanssa.”(V.v.140: 5)

Uskonpuhdistuksen historiaan perehtyneet tietävät, että Jumalan armo kirkastui Martti Lutherille hänen lukiessaan Roomalaiskirjettä, jossa sanotaan sen alkupuolella sanat: ”Vanhurskas on elävä uskosta”. Tällä tavalla koko luterilaisuuden pääopiksi tuli ”uskonvanhurskausoppi”. Se tarkoittaa lyhyesti Paavalin sanoin: ”Ihminen tulee vanhurskaaksi uskon kautta ilman lain tekoja”. Tälläinen ihana oivallus ei kuitenkaan synny niinkuin ”salama kirkkaalta taivaalta”, vaan suurten ponnistelujen ja katumusharjoitusten jälkeen. Sanoohan apostoli: ”Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan”(Apt. 14:22)

Varhaisherätyksen ja myöhäisherännäisyyden johtajat ovat kaikki kokeneet todeksi, että Jumalan armon kirkastuminen on se kannustin, minkä voimin herätyksen aallot ovat alkaneet velloa myös Suomen maassa. Etsivät, rauhattomat sielut ovat saaneet lopulta vastauksen ja löytäneet ”peltoon kätketyn aarteen”. Armon käsittäminen omakohtaisesti on tuonut levon ja tyydytyksen kaipaavalle sielulle. Virren kirjoittaja sanoo: ”Jeesuksessa mull´ on rauha, täydellinen tyydytys, loppumaton lohdutus. Hän myös itse minun taitaa tietä tasaista johdattaa, kaikki parhaaks´ sovittaa.”

Pietari kirjoittaa omissa kirjeissään todistuksen siitä, mitä hän näki ja kuuli kirkastusvuorella; miten taivaasta tuli ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” Se ääni tuli kirkkauden maasta Isältä, Jumalalta, ja merkitsi läsnäolleille uskon vahvistusta, sekä halua jäädä siihen onnen ja autuuden tilaan. Tapahtuman jälkeen Pietari osasi sanoa Jeesukselle: ”Sinä olet Kristus, Elävän Jumalan Poika.” Pietarin uskon tunnustuksen varaan Herra lupasi perustaa seurakuntansa, jota tuonelan portitkaan eivät voita.

Meillä jokaisella uskovalla on omia kirkastusvuorimuistoja. Moni on kokenut uskoontulonsa hetken omana kirkastusvuorenaan, josta riittää kertomista loppuiäksi. ”Hän muutti kaiken” tai: ”Se muutti kaiken”. Mooses näki palavan pensaan ja kuuli sanat: ”Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, missä seisot on pyhä maa!” Kirkkaudesta tulleet enkelit, Jumalan sanansaattajat ovat saaneet joka kerta lohduttaa sanoman vastaanottajaa: ”Älä pelkää!”, sillä ihmiset ovat langenneet kasvoilleen maahan kirkkauden edessä ja ainakin polvistuneet ja vavisseet. Seuraus on kuitenkin joka kerta ollut se, että usko on vahvistunut ja kiitosvirsi kajahtanut ilmoille Jumalan kunniaksi. Arvot ovat asentuneet uuteen järjestykseen ja matkan suunta on kokemuksen jälkeen kohti kirkkauden maata. Muuan matkamies kirjoittaa: ”Mun mieleni on muutettu tutkimaan autuutta ja sitä suurta kunniaa, joka on taivaassa.”

Uskon vahvistukseksi Jeesus jätti seurakunnalleen pyhät armonvälineet. Ne ovat Jumalan Sana (Raamattu) ja pyhät sakramentit. Ne ovat kaste ja Herran Pyhä Ehtoollinen, joissa Jeesus itse on läsnä.

Raamattu kertoo patriarkka Jaakobista, että lonkan murtumisen jälkeen hänellä oli matkakaverina sauva. Se lienee tarkoittanut anteeksiantamusta, johon mekin joudumme lankeavaisina Jumalan lapsina turvautumaan. Meille vakuutetaan, että saamme joka aika palata armoistuimen tykö ja saada syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä. Tässä uskossa sanomme Aamen.