Kristus, Jumalan kirkkauden säteily.

Luukas 2: 21-33
***************

”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet autuutesi...”(Lk. 2: 29-30)

Rukous:”Jeesus, lailla Simeonin suo mun vain Sua katsella; nähdä, että autuuteni minulla on Sinussa. Että autuus kaikkien, myös on minun vaivaisen./ Ja kun lähtöhetken tullen silmäin valo himmenee, auta, että sielun silmät vain Sua, Jeesus katselee. Että kun käyn kuolemaan, rauhaan silloin mennä saan.” (V.v.: 46:6-7)

Kynttilänpäivän nimi juontaa keskiajalta periytyneestä tavasta siunata kaikki kirkossa vuoden aikana käytettävät kynttilät. Simeonin ennustuksen mukaan Jeesus-lapsesta säteilevä kirkkaus levittäytyy koko maailmaan, mistä syystä varmaan kynttilänpäivästä on tullut myös yhteisvastuukeräyksen alkamispäivä. Meille kynttilänpäivä myös lopettaa joulun ja aloittaa kevään odotuksen. Tänä vuonna 2022 syvä valkoinen hanki peittää myös Etelä-Suomen.

Päivän Raamatun sana vie meidät Jerusalemin temppeliin ihmettelemään pyhän perheen tapahtumia. Jeesus oli ympärileikattu Mooseksen lain mukaisesti kahdeksan päivän kuluttua. Enkeli oli auttanut vanhempia nimen valinnassa, jo ennenkuin lapsi oli aluillaan. Jeesus tarkoittaa suomeksi Vapahtajaa. Puhdistuspäivänä laki määräsi uhraamaan kaksi kyyhkysenpoikaa temppelin esipihassa. Siellä Pyhän Hengen johdatuksesta oli läsnä myös päivän toinen nimihenkilö, hurskas ja Jumalaa pelkäävä vanhus, nimeltä Simeon. Tämän päivän evankeliumissa ei mainita toista hurskasta vanhusta, nimeltä Hanna, joka myös palveli yötä päivää Jumalaa pyhäkössä. Hän oli jo 84-vuotias(niinkuin minäkin). Oikeastaan Hanna kuuluisi tähän tekstiin, sillä hänkin tuli paikalle ylistämään Jumalaa ja puhumaan lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

Teksti kertoo, että vanha Simeon oli myös kauan odottanut Israelin lohdutusta. Hänessä oli Pyhä Henki. Apostoli kirjoitti: ”Ne, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.” Nyt Jumalan Henki kuljetti Simeonin katsomaan temppeliin tullutta pientä lasta. Hänen vanhat silmänsä näkivät Jumalan kirkkauden säteilyn Marian sylissä. Simeon puhkesi puhumaan: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.” Simeon viittaa kirjoituksiin, pyhään kirjaan ja profeettojen ennustuksiin, joita meilläkin luetaan adventin ja joulun aikoina esim.: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa kirkkaus...” (Jesaja 9:1)

Päivän epistolatekstissä pyhä apostoli Paavali kertoo Kreikan viisastelijoille, että on myös paljon niitä, jotka eivät koskaan näe Jumalan kirkkautta, koska heidän silmillään on ”Mooseksen peite”. Hän sanoo, että ne , jotka eivät näe Jumalan evankeliumin kirkkautta, joutuvat kadotukseen. Näistä Jeesuskin puhui Matteuksen 23. luvussa, joka alkaa sanoilla: ”Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset. Kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää, mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee. He sitovat raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa...”.

Tänään on oikeastaan ilon ja kiitoksen päivä sen vuoksi, että Jumala laski valtakuntansa lapsen muodossa maan päälle, että kaikki syntiset, jotka tarvitsevat elämäänsä ja tulevaisuuteensa valoa ja kirkkautta, voivat lähestyä tätä pientä lasta ja nähdä Hänessä Vapahtajansa ja Lunastajansa. Kenenkään, joka vaikka sinapinsiemenenkokoisella uskolla lähestyy Jeesusta, saa laskea taakkansa Hänen eteensä ja uskoa synnit ja viat anteeksi ja pukeutua valkeaan vanhurskauden vaatteeseen Isälle kunniaksi ja ylistykseksi. Aamen.