Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:280608 kpl

Laskiaissunnuntai

Markus 10: 32-45
******************

Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden tuntoon.”(I Tim. 2:4)

Rukous: ”Kirkasta, oi Kristus meille, ristinuhri Golgatan. Josta meille langenneille loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä.” (V. 301:1)

Tarkoittaako ”laskiaissunnuntai” todella laskeutumista paastonaikaan? Suomalaisille nimi laskiainen tarkoittaa lähinnä pitkiä pellavia ja mäen laskua pulkalla tai jollakin pahvinpalasella. Laskiainen tarkoitti meille nuorena myös hevosajelua jonkun kiltin isännän hevosella. Siinä hevosen perässä oli pitkä reki, jossa saattoi istua jopa kokonainen lasten luokka.

Tänä vuonna 2021 laskiaissunnuntain päälle osuu myös ”ystävän päivä”. Tämä rakastavaisten päivä on ”vieraslaji”, ei oikeastaan ollenkaan suomalainen tuote. Meille suomalaisille ystävyys on auttamista hädässä. Ystävä tunnetaan mäessä, ei mäen alla. Ystävyys ei ole puhetta vaan tukea ja kannustusta, salaisuuksien pitämistä ja paikalla olemista arjen ja puutteen keskellä.

Päivän kirkollinen aihe on: ”Jumalan rakkauden uhritie”. Epistolateksti on kaikille tuttu rakkauden ylistyslaulu I Kor. 13. Tätä tekstiä käytetään myös vihkimistilaisuudessa. Apostoli kertoo siinä, millainen on Jumalan rakkaus luonteeltaan, ja miten ihmisten pitäisi siitä oppia myös rakkautta lähimmäiseen. Hän sanoo, että ilman Jumalan rakkautta ihminen ei ole mitään, korkeintaan ”kumiseva vaski tai helisevä kulkunen.”

Kolmannen vuosikerran evankeliumi on vähän huvittavakin. Opetuslapset keskustelevat siitä, kuka saa istua Jumalan valtakunnassa Herran oikealla ja vasemmalla puolella. Jeesus joutuu puhuttelemaan veljeksiä, ettei hänelläkään ole valtaa sanoa, kuka on milläkin paikalla. Toisaalta Hän kuitenkin toteaa, että Jumalan valtakunnan arvojärjestys on toisenlainen kuin maailman järjestys. Siellä ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Jos joku tahtoo olla suurin, hänen tulee olla kaikkien palvelija. Sitten Jeesus vielä toteaa itsestään: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”

Me huomaamme, että vaikka opetuslapset olivat olleet Jeesuksen oppilaina jo pari vuotta, opinnot eivät olleet menneet syvälle sydämeen. Heillä oli kuunnellessaan Jeesuksen puhetta kärsimystiestä, joka juuri oli alkamassa, kun lähdettiin kirkastusvuorelta alas Jerusalemiin, missä ”kaikki tapahtuisi”, he vain kuvittelivat omaa arvoaan ja halujaan hierarkian rappusilla. Ei ihme, että toiset opetuslapset suuttuivat.

Jesaja oli aikanaan kertonut luvussa 58, millaista paastoa Jumala odottaa palvelijoiltaan. Jumalan mielen mukainen paasto on hyvin käytännönläheistä ja muistuttaa Jeesuksen selontekoa viimeisestä tuomiosta. Siinä on mm.:”..tämä on paasto, johon minä mielistyn, että avaattte vääryyden siteet, irrotatte ikeen nuorat, päästätte sorretut vapaiksi ja särjette kaikki ikeet,… että taitatte leivän nälkäisille, viette kurjat kulkijat huoneeseen, vaatetatte alastomat ja luovutte katkeruudesta...” - Voimme sanoa, että vaikka Jesajan ennustuksista on jo kolmisen tuhatta vuotta, tänäänkin tuo kaikki on varteenotettavaa omassa arjessamme.

Monet meistä ovat jo ”laskeutuneet paastoon” kymmeniä kertoja. Silti saatamme olla samassa tilanteessa kuin Jaakob ja Johannes Jeesuksen edessä. Moni tahtoo olla ”jotakin” omissa ja toisten silmissä. Jopa kristityt kilpailevat siitä, kuka on ”hyvä kristitty”, vaikka tiedämme, että pelastumme yksin armosta. Ansioista kilpailevat jäävät ulkopuolelle Jumalan armon. Ja se on todella vakava asia. Skinnari jatkaa: ”Eksynyttä lammastansa Hän (Jeesus) on aina säälinyt. Nostanut myös laumahansa, siinä sitä hoitanut. Että kerran käydä saan kasvojansa katsomaan.” Virsirunoilija näki itsensäkin eksyneenä lampaana. Mekin voimme liittyä niihin Jeesuksen ystäviin, joita Hän saa hoitaa perille asti. Aamen.