Hyvä Paimen

Johannes 10: 11-16
*******************

”Te olitte eksyksissä niin kuin lampaat, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.”(I Piet. 2: 25)

Rrukous: ”Muista, Herra Kristus, pyhä, ostolaumaas Siionin. Se on hajoitettu yhä, vuorille ja korpihin. Hoida, Paimen, lampaitasi, kanna heikot helmassasi. / Hyvä Paimen armollinen, siunaa sanankylvöäs. Auta laumaa uskovien muistamaan sun ristiäs, päivää suurta sovituksen, voimaa ylösnousemuksen.” (V.v. 177: 1 ja 5)

Hyvän Paimenen sunnuntain tekstit ovat lämpöä ja rakkautta täynnä. Niissä osoitetaan, miten paljon Jumala on meitä syntisiä rakastanut. Hesekielin kirjan sanoin: ”Minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen”. Isämme on huomannut, miten suurissa vaaroissa Hänen omansa ovat pahan ja kovan maailman eksytysten keskellä. Hän on huomannut myös kaikki väärät paimenet, jotka eksyttävät varsinkin lapset ja heikot sekä väsyneet Jumalan lapset. He ovat Isämme silmissä ”lihavia” pässejä tai peräti susia, jotka pyrkivät raatelemaan lampaat sekä polkemaan heidän laidunmaansa.

Jeesus sanoo, että Hän on hyvä paiken, joka antaa henkensä lammasten edestä. Hän vertaa itseään palkkapaimeneen, joka pakenee heti, kun tulee vaaratilanne, ja jättää lampaat selviämään yksin ilman suojelevaa ja lammasten puolesta taistelevaa paimenta. Jeesus ei vain sanonut tuota, vaan hän myös toteutti sanomansa Golgatan ristillä. Temppelin esirippu repesi samalla kertaa, kun Jeesus huusi: ”Se on täytetty”. Tämän tapahtuman jälkeen lampailla on ollut vapaa pääsy armoistuimelle, lähelle Hyvää Paimenta.

Vanhan Liiton suurin johtaja oli kuningas David. Hän oli alunalkaen paimenpoika Beetlehemistä. Raamattu kertoo, miten Samuel hänet valitsi kansan kuninkaaksi. Jo nuorena David oli käsin taistellut leijonaa ja karhua vastaan ja voittanut ne suojeltuaan laumaansa. Jumalan Hengen voimalla hän kohtasi myös Goljatin ja voitti filistealaisilta maan Jumalan valitsemalle kansalle.

Tämä sama kuningas kirjoitti Raamatun tunnetuimman luvun, nimittäin Psalmin 23, joka alkaa sanoin: ”Herra on minun Paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Davidkin tarvitsi viheriäistä niittyä ja virvoittavaa vettä Jumalan armonvirrasta. Syntiin langenneena hän anoi Hyvältä Paimeneltaan anteeksiantamusta seitsemän katumuspsalmin verran. David sai kokea, että ”sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua, ja saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.”

Hyvällä Paimenella on lammastarha tai ”Herran huone” täällä maan päällä. Pohjolan Profeetta L.L.Laestadius kuvaa hyvin, miten täällä ”kylmällä laattialla” liukastelevat karitsat määkivät apua Hyvältä Paimenelta. Myös itse Raamatussa kuvataan eksyksissä olevaa lammasta, jota Hyvä Paimen tavoittelee paimensauvallaan kallioitten koloista ja kivisltä poluilta. Hyvällä Paimenella on mukanaan lääkintävälineet ja viiniä haavoille rikkoutuneille jaloille ja viluiselle ruumiille.

Lapset laulavat : ”Lammas oon mä Jeesuksen, lakkaamatta laulelen, ett on mulla Paimen paras, Lohduttaja, jalo, rakas. Hän mua kutsuu äänellään seuraamahan jälkiään.” Kyllä me aikuisetkin saamme laulaa samalla tavalla eli samaistua Jeesuksen lampaisiin. Tekstissämme sanotaankin, että Hyvä Paimen tuntee jokaisen lampaansa nimeltä ja jokainen lammas tuntee Hyvän Paimenen äänen.

Jos lampaan elämä oli vaarallista 2000 vuotta sitten, on se aina vaan vaarallisempaa tänä aikana. Apostoli ennusti kirjeessään, että sielun vihollinen ”käy niinkuin kiljuva jalopeura ympärillämme etsien kenet saisi niellä”. Niinpä Jumalan lasten tarve nykyaikana on jatkuva yhteydenpito Hyvään Paimeneen. Me rukoilemme: ”Sä lausuit, Herra: ”Kuka vois omani riistää multa?” Sua huudan, maailma kun pois mun ryöstää tahtois sulta. Suo, että laumaas kuuluisin, kun pelastat mun kotihin, petojen raatelulta.”(V.v. 342: 3) Perillä saamme nähdä Hyvän Paimenemme kasvoista kasvoihin. Amen.