Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:134921 kpl


Herran huoneessa

Johannes 10: 22-30

*****************

”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku. Eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.”(Joh. 10: 27-28) (1938)

Rukous: ”Jeesus, valo maailman, sydämiimme aina loista. Kirkas kuva Jumalan, sielun pimeys sä poista. Anna meille uusi mieli, uudet korvat, uusi kieli.” (V.v.: 196: 3)

Tämän toisen joulun jälkeisen sunnuntain evankeliumit kertovat Jeesuksen vierailuista Jerusalemin temppelissä. Ensimmäisessä vuosikerrassa kerrottiin, miten Jeesus 12-vuotiaana hämmästytti kirjanoppineet osaamalla lain kirjan ulkoa. Normaalista 12-vuotiaat vasta menivät lain kouluun oppimaan, miten juutalainen poika saisi käyttäytyä elämänsä aikana. Tämän toisen vuosikerran evankeliumi kertoo Jerusalemin temppelin vihkimisen vuosijuhlasta. Sen yhteydessä juutalaisoppineet vaativat Jeesusta vastaamaan, oliko hän Messias. Juutalaisoppineet kertoivat, että heidän mielensä oli aina kiihtynyt, kun he näkivät Jeesuksen.

Jeesus vastasi, että hän on kyllä sanonut olevansa Messias tekojensa kautta. Samalla Jeesus totesi, että juutalaiset eivät usko häneen siksi, että he eivät ole hänen lampaitansa. Jeesuksen lampaat tuntevat paimenensa äänen ja seuraavat häntä. Seuraajilleen Jeesus lupasi antaa iankaikkisen elämän ja turvallisuuden, sillä kukaan ei voi riistää heitä paimenen käsistä.

Seuraus keskustelusta oli se, että kirjanoppineet alkoivat kerätä kiviä kivittääksensä Jeesuksen. Heidän mielestään Jeesus ansaitsi kivityksen, koska piti itseään Jumalana, vaikka oli ihminen. Samasta syystä Jeesus myöhemmin ristiinnaulittiin. Tällä kertaa Jeesus käveli majesteetillisesti pois ”käyden heidän keskitsensä”.

Vanhan Testamentin tekstissä kerrotaan nuoresta Samuelista, joka asui pappi Eelin luona, joka oli ilmeisesti Samuelin opettaja. Luvun alussa kerrotaan: ”Herran sana oli harvinainen siihen aikaan, eivätkä näyt olleet tavallisia.” Tuttu kertomus päättyy Samuelin sanoihin: ”Puhu Herra, palvelijasi kuulee.”

Uuden Testamentin epistolassa Paavali muistuttaa, että me olemme Jeesuksen ruumiin jäseniä ja siksi velvollisia uudistumaan mieleltämme. Emme saisi mukautua maailman menoon, vaan antaa ruumiimme pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi.

Jos päivän otsake on: ”Herran huoneessa”, on syytä paneutua tutkimaan, mikä on tekstien mukaan Herran huone. Paavalin mukaan Jumala asuu Kristuksessa, jonka ruumis on koostunut elävistä jäsenistä. Laulun tekijä oivalsi 1790: ” Mun pääni itse Kristus on, mä jäsen ruumiissansa. Kun pää on noussut kunniaan, niin nousee jäsen kanssa.” - Sitten se toinen kuva, minkä Jeesus evankeliumissa piirtää, on yhtenäinen lammaslauma, joka seuraa Paimenta. Paimenvertaus on tuttu paimentolaiskansan keskuudessa ja esiintyy vallitsevana kuvana Raamatussa Herran vaeltavasta kirkosta.

Oppi-isämme Luther sanoo seurakunnasta: ”Ei itse huone ja rakennus, jonka me kirkoksi kutsumme; sillä niitä ensimmäisillä kristityillä ei ollut monena vuonna, vaan he tulivat kokoon, missä he taisivat, sanaa kuulemaan ja sakramentteja nautitsemaan; mutta sillä ymmärretään kansa, joka Kristuksen uskoa tunnustaa” – ”Jumalan seurakunta on yksi, koska yksi ja sama Henki heitä opettaa, missä ikinä he ovat; ja että heillä on yksi Jumala, yksi kaste, yksi Vapahtaja, yksi usko, yksi toivo ja yksi tunnustus.” (Svebiliuksen kautta, sivu 74).

Koska nyt Herran vuonna 2020 on jälleen samanlaista kuin Samuelin aikana ja Jeesuksen syntymän aikana, että kansat elävät uskonnollisen sekaannuksen aikaa, ovat haluttomia seuraamasta Jumalan Sanan neuvoja ja pitämästä Jeesusta ainoana pelastajanaan, haluamme tiukasti pysyä lähellä toisia uskovia, ettemme ”mukautuisi maailman menoon.” Herra itse siinä meitä auttakoon! Aamen.