Jeesus, kiusausten voittaja.

Markus: 1: 12-13
********************

”Käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi, vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi. Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut.”(Jesaja: 1: 18-20; 1938)

Rukous: ”Auta ettei saatana pääse meidän keskellemme. Enkeleittes joukolla saarra meidän huonehemme. Ristin lipun nostaissamme, varmaan kerran voiton saamme.”(V.:202:7)

Olemme alkamassa paastonaikaa. Se tarkoittaa Jeesuksen seuraamista ”ristin tiellä”. Jesaja kertoo kirjassaan, millaista paastoa Jumala odottaa meiltä: ”Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoaville ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet, etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin, niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen, sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia suojanasi.” (Jes. 58: 6-8; 1938). (Aivot ja sydän kuulemma toimivat paremmin, jos ei syö raskasta ruokaa?)

Saarnasin Lapinjärvellä v. 1993 helmikuussa viimeisen saarnani ensimmäisen vuosikerran tekstistä, joka sisältää seikkaperäisen kertomuksen siitä, miten Paha Henki kiusasi Jeesusta 40 vuorokautta erämaassa. Silloin Jeesus oli valmistautumassa ristinkuolemaansa. Siitä tulee tämä ”suuren paaston” 40 päivää. Iltasanomat oli tullut paikalle, kuultuaan, miten minua kohtaan meneteltiin työpaikallani tuohon aikaan. Silloin tekstissä oli kiusaajan oikea nimi ”Perkele”. Siitä sai toisen lehden toimittaja aiheen väittää, että olin kiroillut saarnatessani, kun luin tekstin sanatarkasti. Itse asiassa tuon nimen käännös: ”Kiusaaja” olisi ollut hyvä säilyttää Raamatun uudessa käännöksessä. Olipa kyse mistä kiusaamisesta tahansa, sen takana on tämä jo Eedenin Paratiisista tuttu Kiusaaja, joka ei jätä varsinkaan uskovaisia rauhaan pyydystäessään saalista omaan laumaansa. Lapsillekin pitäisi opettaa, että pikkuhitlerit eivät itsessään olisi pahoja, jos eivät olisi antaneet pikkusormea kiusaajalle isolla koolla.

Jeesus voitti Saatanan (=Jumalan vastustaja) Jumalan Sanalla. Jumalan Sanan käyttö on edelleen ainut keino päästä rauhaan Paholaisesta. Samoin Jeesuksen nimen lausuminen suuressa hädässä. Jeesus on voittanut Saatanan ja sen kautta uskovien sydämet silloin, kun Hän ristiltä huusi: ”Se on täytetty!” Jeesus oli kuuliainen Isänsä tahdolle hamaan ristinkuolemaan asti. Hänestä päivän epistola sanoo: ””Sillä sentähden, että Hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi Hän kiusattuja auttaa.”(Hebr.: 2:18)

Me opetamme kastetilaisuudessa vanhempia ja kummeja opettamaan lapselle rukouksen merkityksen. Jo Vanhan Testamentin virren kirjoittaja antaa osoitteen: ”Hädässä huuda minua, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun tulee kunnioitttaa minua.” Mistäpä avuton lapsi tai aikuinen saisi sellaista hätäapua kuin Taivaan ja Maan Luojalta, jolla on legioonittain enkeleitä Jumalan lasten palvelukseen. Ovathan monet meistä kokeneet konkreettisesti enkelien avun. Itse kiusattuna jouduin kerran vastaamaan, kun minulle sanottiin, ettei minulla ole todisteita pahantekijöitä vastaan: ”Onhan täällä enkelivartio paikalla!” Siihen loppui ”suunsoittajien” pilkanteko. Jo pelotteena Jumalan avun huutaminen toimii nykyaikanakin. Tosin ei kaikkein julmimpiin heti, mutta Jumalan aikataulun mukaisesti.

Olemme turvallisin mielin, kun tiedämme nyt, mikä on oikea paasto ja oma osuutemme siinä. ”Jeesus matkakumppani on mulla ristin tiellä. Vaikka horjuu jalkani, ei apuaan Hän kiellä/ Lapsen heikon tuntee Hän ja rientää avukseni. Korven tiellä synkeän, Hän on mun Paimeneni.”(V.:368) Lapsen uskossa! Aamen.