Rakkauden laki

Matteus 5: 20-30
*****************

”Jos mahdollista, ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.” (Room. 12: 18).

Rukous: ”Kun kuolit kaikkein puolesta, oi Jeesus, ristin päällä; suo meidän nähdä rakkaina myös vihamiehet täällä. Ja alttiina, suo palvella niin omia kuin vieraita mielellä lämpimällä.”(V. 431: 3)

Tämän sunnuntain aiheena on: ”Rakkauden laki”. Uuden Liiton kristitylle sana rakkaus kuulostaa ihan parhaalta. Sen sijaan sanaan liitetty substantiivi: ”laki”, kuulostaa sopimattomalta. Onhan Jeesus tullut tähän maailmaan täyttämään lain ja samalla luonut vapauden vain iloita armosta. Tarkemmin tekstiin paneutuen ymmärrämme, että armosta voi iloita vain, jos muistaa ne neuvot, mitä Herra antoi Vanhan Testamentin tekstissä, mitä Jeesus antoi evankeliumissa ja lopulta ne neuvot, mitä Paavali antoi kirjeessään roomalaisille.

Alkuperäiset lain käskyt on laitettu kahteen kivitauluun siten, että ensimmäisessä taulussa kolme käskyä koskevat rakkautta Jumalan ja ihmisen välillä ja toinen taulu käsittää ne seitsemän käskyä, joissa puhutaan ihmisten välisestä rakkaudesta. Ne kaksi taulua ovat pohjana kaikelle sivistyneelle käyttäytymiselle koko sille joukolle, jonka usko perustuu kirjoitettuun Raamatun sanaan.

Nuo neuvot, joihin viittasin, ovat kaikki tosi hyviä ja varteenotettavia tänäkin aikana. Mooseksen lain neuvoissa on hyvät perustelutkin, sillä jokaisen jakeen perässä on lausuma: ”Minä olen Herra, teidän Jumalanne.” Kaikessa käyttäytymisessämme on kyse Jumalan kunniasta, ei meidän. Sekä Mooseksen kirjan ohjeet että apostoli Paavalin ohjeet uskovaisille ovat käytännöllisiä ja helposti noudatettavia neuvoja, joissa korostetaan rakkautta, toisten kunnioittamista ja oikeudenmukaisuutta.

Matteus, joka itsekin oli kirjanoppinut ja kirjuri, osasi tulkita Jeesuksen puhetta pilkulleen. Evankeliumiteksti on osa vuorisaarnasta. Jeesus selittää oppilailleen, mitä rakkaus käytännössä on, ja miten se toimii. Ensiksi Jeesus puhuu vanhurskaudesta eli Jumalalle kelpaamisesta. Hän sanoo, että uskovien vanhurskauden tulee olla paljon suurempi kuin fariseusten ja kirjanoppineitten opetus on käytännössä. Luvussa 23 Matteus kertoo, että fariseukset ovat kuin kuolleita luita täynnä oleva hauta. He ovat valkeiksi maalattuja, mutta sisältä mustia. He hakevat kiitosta ihmisiltä, mutta Jumalan silmissä ovat väärentäneet Jumalan kuvan itsessään.

Israelin kansalle oli opetettu aamurukous: ”shma”. Se on lausuttuna rakkauden kaksoiskäsky eli : ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sielustasi, mielestäsi ja voimastasi sekä lähimmäistä niinkuin itseäsi.” Silloisella Jumalan kansalla oli käsitys, että lähimmäinen on vain saman kansan ja uskonnon omaava henkilö tai ryhmä. Jeesus laajentaa vuorisaarnassa lähimmäiskäsitettä jopa vihollisiin asti. Jeesuksen puhe vaikuttaa ensi näkemältä kovalta puheelta, varsinkin siinä, kun Hän kehottaa repäisemään viettelevän silmän tai katkaisemaan käden, joka viettelee tekemään syntiä. Jeesus ilmeisestikin tarkoittaa elämän arvojärjestystä, missä rakkaus on ensimmäinen ja synti viimeinen.

Pyhä apostoli Paavali puhuu myös kostosta. Hän viittaa varmaan ennen Mooseksen lakia kirjoitettuun Hammurabin lakiin, joka alkaa sanoin: ”Silmä silmästä….”. Paavali neuvoo jättämään koston Jumalalle ja voittamaan pahan hyvillä teoilla. Esimerkiksi hän sanoo: ”Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle juomaa.”

Meille on uskovissa kodeissa opetettu jo lapsina kultainen sääntö: ”Mitä toivot ihmisten tekevän sinulle, tee sinä samoin heille.” Meille opetettiin myös, että itsensä ylentäminen toisten yläpuolelle ja alentaminen toisten alapuolelle ovat molemmat syntiä, sillä Jumala on luonut meidät kaikki tasa-arvoisiksi, lähimmäisten auttajiksi ja tukijoiksi.

”Kiitos Jumalalle hänen sanomattomsita lahjoistaan.” Aamen.