Kadonnut ja jälleen löytynyt.

Luukas 15: 1-10
************************

”Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengenja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.”(Jes. 57: 15)

Rukous: ”Ah, särje mun kivinen sydämeni, uus sijahan luo Isä Taivaan” Mua rakkautes voimalla vain pidä seurassasi, niin etten ajan vaivoissa, turmele sieluani. Mua siunaa uhrityölläsi ja hoida laumassasi; niin myöskin minun virteni saa soida kunniaasi!”

Päivän teksti kertoo eri vuosikertoina kadonneista ja jälleen löytyneistä ihmisistä tai esineistä. Tällä kertaa teksti kertoo lammaslaumasta, jossa oli 100 lammasta. Yksi oli kadoksissa, joten Hyvä Paimen lähti sitä etsimään ja jätti 99 lammasta tulemaaan toimeen lammastarhassa ilman paimenta. Kuinka kauan paimen oli poissa, sitä teksti ei kerro; ehkäpä 2000 vuotta tai enemmän. Saattoi käydä niin, että lammastarhassakin oli aikamoinen sekamelska, kun ruoka alkoi loppua ja janokin tuli. Kyllähän Hyvä Paimen varmaan antoi varapaimenille tehtäviä, mutta nekin osoittautuivat vallanhaluisiksi ja kärsivät oikeassaolemisen vaivasta. Kun Paimen tulee takaisin, osa lampaista on jo jäänyt lihavien lampaitten jalkoihin. Sanovat v. 2025, että lammaslauma on jakautunut yli 25000 eri uskomusten ryhmiin.

Mitä paimen tekee löytääkseen sen yhden kadonneen lampaan? Hän lähtee etsimään sitä ensiksi laitumen reunoilta. Siellä hiippailee keitureita ja mustia lampaita. Joku valkoinenkin yrittää kävellä toinen jalkapari lammastarhassa ja toinen ”vapailla markkinoilla”. Se ressukka yrittää seurata maailman menoa ja etsii ystäviä ”maailman” puolelta. Siellä on niin jännittävää. Sen mielestä lammastarhassa on ahdasta ja tosi tylsää. Aina samat virret ja saarnamiehet. Eikä tämä lammas halua olla alistettu eikä syrjäytetty.

Paimen ottaa mukaansa koukkusauvan, jos lammas olisi pudonnut rotkoon tai vajonnut suohon. Hän ottaa mukaansa myös lääkintävälineet, viiniä puhdistusaineeksi ja sidontalaastaria. Paimen tietää, millaista on korvessa ja erämaassa. Hän tietää myös, että lammastarhan ulkopuolella on susia, myrkyllisiä käärmeitä ja monia villieläimiä, jotka ovat määkivälle lampaalle tai karitsalle vaarallisia vihollisiä. Lammas ei mahda mitään varsinkaan nälkäisenä ja janoisena, yksin, ilman turvajoukkoja.

Kun paimen löytää lampaan, hän kuljettaa sen kotiin , kutsuu ystäviä iloitsemaan kanssaan, sillä kadonnut lammas on löytynyt.

Jeesus sanoo kertomuksen lopussa: ”samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.”- Eli: vertauksesta tulee totta ajassa ja historiassa.

Päivän tekstissä kerrotaan tasavertaisesti myös naisesta. Häneltä katosi raha. Traditio kertoo, että naisille annettiin hääpäivänä arvokas koru, jota hän kantoi päässään. Siinä oli 10 hopearahaa. Korulla ei ollut enää arvoa, jos siitä puuttui osa. Rikkinäisillä esineillä ei vielä nykyaikanakaan ole arvoa, vaan ne on heitettävä pois tai erotettava varsinaisesta tarkoituksestaan.

Nainenkin kutsui kokoon ystävänsä kun löysi rahan. Se voitiin nyt kiinnittää takaisin aviosäädyn merkkipaikalle. Tästäkin tapauksesta Jeesus sanoo: ”Jumalan enkeleillä on ilo yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.”

Jeesus antoi oppilailleen tehtävän lähtiessään Isänsä luokse taivaaseen. Hän kehotti oppilaitaan menemään ”portin ulkopuolelle” etsimään kadonneita lampaitaan. ”Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni!” Jumalalla on suuri halu antaa ihmisille osallisuus armosta ja rakkaudesta, minkä Hän on ilmaissut uhraamalla oman ainokaisen Poikansa maailman syntien sovitukseksi. Hän kutsuu ja kokoaa ihmisiä valtakuntaansa kärsivällisesti, että ”häähuone tulisi täyteen”. Mutta tiedämme, että Jumalan sydän on särkynyt ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi lukemattomia kertoja historian aikana. Joskus hän antaa herätyksen aikoja, että taivaassa olisi enkeleillä ilon aihetta.

Me haluamme tuottaa Isälle iloa ja tehdä parannusta joka päivä. Aamen.