Kahden valtakunnan kansalaisena.

Matteus 17: 24-27
*****************

”Antakaa kaikille, mitä annettava on; kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.”(Room. 13:7)

Rukous: ”Oi Herra, siunaa päämies maamme, suo Henkes hälle ylhäältä. Maan turvaks, Korkein Valtiaaamme, Sä kätes nosta väkevä. Hallitse valtakuntaa, maata, sen esivalta pelkoos saata./ Oi Herra, siunaa Suomen kansa, suo sille armos runsaus. Se kaikiss´ että vaiheissansa ois oma kansas, valittus. Suo mieli uskollinen meille, menestys Suomen heimon teille. ”(V.v.: 459; 1-2)

Loukkaantumista on ollut Jeesuksen aikanakin, koska Jeesus sanoo Pietarille evankeliumin lopussa: ”Mutta ettemme loukkaisi heitä, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.” Näyttäis kuitenkin siltä, että tuohon aikaan loukkaantuvaiset olivat ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat, verottajat, tullimiehet (publikaanit), ja kirjanoppineet, kuten fariseukset.

Nykyisin päinvastoin ns. vähemmistöryhmät, syrjäytetyt ja monenlaiset agendojen kuljettajat loukkaantuvat, jos heitä arvostellaan käyttäytymisen perusteella. Jeesuksen aikana ja vielä 2.000 vuotta näihin asti, alemmat yhteiskuntaluokat olivat pelosta hiljaa ja tekivät henkensä pitimiksi mitä heiltä vaadittiin. Näin ajat ovat muuttuneet. Tosin ei meillä nytkään ole sanan ja uskonnonvapautta, koska olemme historian heilurin toisessa päässä. Jopa maailman suurimman uskonnon, kristinuskon, edustajat ovat vainottuja useassa maassa, osittain sen vuoksi, että kristittyjen keskinäinen yhteys horjuu.

Meille , vanhan kansan suomalaisille on opetettu, että maalliselle esivallalle on oltava kuuliainen, ts. lakia on noudatettava ja opettajia, vanhempia ja esimiehiä on syytä kunnioittaa oman edun vuoksi. Jos on kiltti ja hyvä lapsi, vanhemmat ovat ylpeitä ja rakastavaisia, opettajat antavat parempia numeroita, eikä milloinkaan joudu poliisin kanssa hankauksiin. Elämä näillä neuvoilla pysyi turvallisena.

Se oppi ja opetus, mikä nykylapsilta puuttuu, oli vanhan koululaitoksen perusta. Monien koulujen juhlasalien seinässä oli kohokirjaimin: ”Rukoile ja työtä tee, niin Luoja sinut palkitsee” (Ora et labora) tai: ”Herran pelko on viisauden alku.” Kirkkohan Suomessa opetti kansan lukemaan ja kirjoittamaan jo alakoulussa. Monessa kodissa oli 1500-luvulta asti ABC-kiria ja ”Lasten paras tavara”. Köyhemmissäkin kodeissa oli jo 1900-luvun alussa Raamattu, Virsikirja ja Katekismus, usein kirkon lahjoittama. V. 1965 kirkko luovutti kunnalle yläkoulun ja sosiaalitoimen.

Jumalan sana on siis sitä mieltä, että kansalasien tulee olla esivallalle kuuliainen. Toisaalla kuitenkin sanotaan, että kuuliaisuus Jumalan sanalle on vielä tärkeämpää. ”Enempi tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä”. Muistamme, miten Paavali puolustautui kuningas Agrippan edessä. Ensimmäisillä kristityillä ja apostoleilla oli usein vääriä tuomioita niskassaan kuten itse Mestarillamme, Jeesuksella. He kestivät, kun pitivät mielessään, että he olviat vieraita tässä maailmassa, ja että heidän oikea kotimaansa on taivaassa.

Tämän pyhän aihe on . ”Kahden valtakunnan kansalaisena.” Yleensä Suomen kansalaisuuden saimme syntymälahjana. Nykyisin annetaan kansalaisuuksia myös muutaman vuoden koetusajan jälkeen tai ”armosta”. Suomen syntyvyys on ihmisten itsekkyyden ja lemmikkien johdosta vähäinen, koska ihmiset muuttavat sukupuoltaan ja viivyttelevät synnyttämistä tai ova mieleltään tulevaisuuskammoisia tai tekevät abortteja. Jumala on kuitenkin siunannut niitä, jotka luottavat ja turvautuvat Jumalan antamaan tehtävään ja rakastavat lapsia, sekä rukoilevat itselleen jälkeläisiä.

Keskimääräisesti ajatellen uskovaisilla suomalaisilla on paljon rakkautta isänmaata ja sen puolustamista kohtaan. He ovat y leensä raittiita ja rehellisiä, sekä puolustavat totuutta sanoissa ja teoissa. He osaavat hoitaa luontoa ja kohtelevat hyvin kotieläimiä ja auttavat myös pulaan joutuneita eläimiä. Muistamme, että lähes kaikki hyväntekeväisyysjärjestöt ovat kristittyjen perustamia, samoin opetus- ja sairaalalaitokset.

Taivaan kansalaisuus saadaan kasteen sakramentissa, mutta jos on syntien tähden menettänyt sen, voi saada sen takaisin parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen saarnan eli uudestisyntymisen kautta.

Jeesus sanoo vuorisaarnansa lopussa: ”Etsikää ensin Jumalan valtakunta ja Hänen vanhurskautensa, niin kaikki muu teille annetaan.” Niinpä me, Häntä seuraten kuljemme kohti uutta kotimaaata taivaassa ”Käsi aurassa, sydän taivaassa.” Aaman.