Jeesuksen lähettiläät

Johannes 13: 16-20
*******************

”Totisesti, totisesti, minä sanon teille: Joka ottaa vastaan sen, jonka minä olen lähettänyt, se ottaa vastaan minut; ja joka ottaa vastaan minut, se ottaa vastaan Hänet, joka on lähettänyt minut.”(Joh. 13: 20)

Rukous: ”Ah, Herra, johda työtäs aina, tee väkeväksi sanas saarnaajat. Sä anna heidän innokkaina Sun työssäs olla uupumattomat. Kun valtakuntas sanaa saarnataan, niin saatanalta valta murretaan./ Lähetä Henkes toimiamme kirkoissa, kouluissamme johtamaan, ja niissä nuorukaisiamme Sun kansas yhteyteen saattamaan, niin että uskolliset, hartahat, sais seurakuntas heistä johtajat.”(V.v. 183: 4,7)

Sunnuntain aiheena on ”Jeesuksen lähettiläät.” Täällä maailmassa ei ole sellaista valtakuntaa, missä Jeesus olisi kuningas. Kuitenkin Hänellä on paljon lähettiläitä. Jeesus edustaa Jumalan valtakuntaa, koska Isä Jumala on luovuttanut Pojalleeen kaiken vallan taivaassa ja maan päällä. Maailmassa toimivaa Jumalan valtakuntaa kutsutaan Jeesuksen vertauksissa ”Taivasten valtakunnaksi”. Luther kutsuu samaa valtakuntaa ”Armon valtakunnaksi”, koska siellä jaetaan asukkaille armoa ja anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä. Armon valtakunnan asukkaat ovat armosta osallisia ja pääsevät tästä ajasta muutettuaan ”Kunnian valtakuntaan” taivaassa.

Täällä maan päällä ollessaan Jumalan armosta osalliset levittävät ilosanomaa sekä ”sopivalla että sopimattomalla ajalla”, koska heillä on suuri halu saada mahdollisimman monta matkatovereiksi taivaan tielle. He tietävät, että Jumalan taivaassa on tilaa jokaiselle Jeesuksen lunastamalla ihmiselle. He tietävät myös, että ”Taivaassa on ilo enkeleillä yhdestäkin, joka kääntyy pois pahoilta teiltänsä ja tekee parannuksen.” Sensijaan Jumalan lapsilla on suuri suru, jos he näkevät lapsensa, läheiset ystävänsä ja tuttavansa kulkevan leveää tietä kohti kadotusta. Silloin he hädissään kääntyvät Jumalan puoleen pyytämään, että Isämme antaisi Henkensä opastamaan heitä sielunhoitotyössä. Nykyaikana tuntuu monien harhaoppien ja uushenkisyyden vuoksi ihmisillä olevan halu johtaa itse itseään, haluamatta antaa johtoa Jumalan käsiin.

Jeesuksen lähettiläitä on myös vainottu heti alkuseurakunnan ajoista asti. Tosin usko kirkastuu monasti juuri ahdistusten ja vainojen keskellä kamppailevalle ihmiselle. Nykyisin vainot ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Suomessa on toistaiseksi uskonnonvapaus ainakin nimellisesti. Pikkulähettiläitä kohtaan saattaa olla kouluissamme jo ainakin kiusaamisenhaluja, jopa väkivaltaa.

Päivän teksteissä puhutaan myös siitä, miten Jumalan valtakunnan lähettejä otetaan vastaan. Paavali kertoo, että hänet otettiin ensimmäisen kerran ystävllisesti vastaan, mutta kun hän puhui totuutta, asenne muuttui. Niin on nytkin. Apostoli ennustaa, että lopun aikoina ei siedetä tervettä oppia, vaan ihmiset kääntävät opinkin oman ”korvasyyhynsä” mukaiseksi. Olemme huomanneet, että moni nousee puheissaan jopa Jumalan yläpuolelle. Siitä voi seurata rangaistus jo tässä ajassa. Raamattu kehottaa vieraanvaraisuuteen, koska monet ovat saaneet ”enkeleitä vieraakseen”. Jos lähettiläs tuo hyvän sanoman lähimmäisilleen ja auttaa heitä uskon tielle, siitä voi seurata elinikäinen ystävyys ja luottamus, sekä kiitollisuus Taivaalliselle Vanhimmalle.

Rukoilemme virren tekijän sanoin:”Valaise, Sä aurinkomme, myöskin laumas paimenet; jotta alla ahdinkomme sanas saamme antimet. Saarnoihinsa tulta anna, lohdun sekä neuvon manna./ Auta heitä voimallasi parannusta saarnaamaan. Johda myöskin armollasi, sielun haavat hoitamaan; etsimähän eksyneitä, virvoittamaan nääntyneitä.” Amen.