Valvomisen sunnuntai

Matteus 25: 1-13
***************

”Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki… Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.”(Ps.: 90: 4ja12)

Rukous: ”Anna meidän oikein käyttää etsikkomme aika tää, ennenkuin se häviää. Anna Henkes meille näyttää, mitä vaatii rauhamme, missä pelastuksemme./Auta, Jeesus, voimallasi aina kilvoittelemaan, nimessäsi voittamaan. Niinkuin teit sä huoneessasi, sydämeni puhdista, asunnokses uudista.”(V.v. 142: 4,6)

Tänään olemme jo lähellä kirkkovuoden loppua. On ns. ”Valvomisen sunnuntai”. Eikä tässä tietenkään tarkoiteta, ettemme saisi nukkua öisin, vaikka nykyisin on paljon vuorotöitä, joissa todella täytyy valvoa öisin. Eikä tarkoiteta palkattuja yövartijoita yrityksissä ja tehdaslaitoksissa. Jeesus puhuu hengellisestä ja henkisestä valvomisesta monin tutuin vertauksin. Ensimmäisen vuosikerran tekstissä kerrotaan kymmenestä neitsyestä, joista puolet valvoivat ja puolet nukahtivat ennen sulhasen tuloa.

Kertomusta täytyy tarkentaa edelleen siten, että kaikki kymmenen olivat alunperin ”uskovaisia”, koska heillä kaikilla oli ”uskon lamppu”. Voisi siis kuvitella, että ne , joilla ei ollut elävää uskoa, eli lampuissa ”Pyhän Hengen tulta”, jäivät lopulta hääjuhlan ulkopuolelle. Pyhä Henki on näet erittäin tärkeä valvomisessa. Hengellinen näkökyky eli hengen silmät eivät ole aktiivisessa tilassa, jos Pyhä Henki ei valaise sydäntä ja silmiä. Tiedon varassa lepäävä usko on toiminnan kyseessä ollen kuollutta uskoa. Siitä ei kylmästi sanottuna ole ihmiselle hyötyä, jos sitä ei saa tarvittaessa hereille. Luulousko, jota Ilmestyskirjan Laodikean seurakunnan enkelillä oli, on Jumalan edessä ”oksettava”.

Siionin laulu: ”Neitseet Siionissa olkaa aina valppaat, että lamput ne palaisi yljän tullessa” kuvaa kertomuksen lopputapahtumia niinkuin monet muutkin hengelliset laulut: ”Koska huuto kuuluu: Ylkämme Jeesus tulee, taivahan pilvissä suurella kunnialla. Silloin Jeesus huutaa:´Isäni siunatut tulkaa kanssani viettämään riemujuhlaa iäti.” Virsi 151 kuvaa myös seikkaperäisesti tekstiämme valvovien neitseitten kannalta. Siinä kuvataan koko Jumalan lasten vaellus ja lopussa ovat sanat: ”Jo näkyy Ylkä saapuvan, iloiten käymme vastahan. Nyt valmihiksi lamppumme. Oi terve, rakas Herramme”.

Evankeliumin loppuosa on omistettu niille, jotka eivät päässeet häihin, koska eivät tulleet ajoissa. He anoivat, että Jeesus avaisi heillekin häähuoneen oven. Jeesus joutui kuitenkin vastaamaan: Totisesti, minä en tunne teitä.”

Meille onkin opetettu, että on tärkeää tuntea Jeesus jo täällä maan päällä matkaa tehdessä. Tuhlaajapojat ja -tytöt otetaan vastaan Isän kotiin jo tässä ajassa. Täällä on myös se lammashuone, jonka ovena Jeesus itse on. Apostoli neuvoo nuorta oppilastaan: ”Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu, ja johon monen todistajan läsnäollessa olet tunnustautunut.” - Jeesus itse mainitsi meille kaikille : ”Joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaassa.” sekä tässä:”Valvokaa, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” Aamen.