Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:237859 kpl

LOPPIAISSAARNA

Matteus 2: 1-12
******************

Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takasin omaan maahansa.”(Matt. 2:12)

Rukous: ” Sanas valon anna loistaa yli kaikkein kansojen, että pakanatkin maistaa saisi armon uutisen. Ja kuin viisaat Itämaan löytäisivät Sinut vaan./ Auta, että viimein valta, pimeyden vaipuisi, että kansat kaikkialla kaikki kielet taipuisi, Sua, oi Herra, kiittämään, nimeäs ylistämään.”(V.v.: 42: 6-7)

Synnyin herätysliikkeeseen, jonka piirissä ei tehty lähetystyötä juuri ollenkaan. Puhuttiin kyllä lähetystyöstä, mutta sillä tarkoitettiin omassa maassa tehtävää seuratoimintaa, joka enimmältä osalta oli Raamatun selitystä ja herätysliikkeen omia lauluja. Virallisisa seuroissa laulettiin myös virsiä. Saarnamiehinä oli enimmäkseen maallikkoja. Kun pappien lukumäärä lisääntyi, haluttiin myös tarkistaa liikkeen oppeja, kuten sakramenttikäsityksiä ja suhdetta lähetystyöhön. Suuri määrä papistoa erosi tai erotettiin liikkeestä 1960-luvun alussa. Joukossa pari aikaisempaa liikkeen johtomiestä. Samasta herätysliikkeestä erosi jo 1800-1900-lukujen vaihteessa ns. ”Uusi herätys”, joka teki lähetystyötä Kiinassa Maon aikaan asti.

Teologivuosieni alkuaikoina jouduin heti lähetystyön johtoon pääkaupunkiseudulla. Vastuualueekseni tuli bushmannityö. Sitä teki tuolla alueella kätilö Hellin Elomaa. Hänestä sekä lähetyspiireistä tuli minulle rakas työkenttä. Myyjäisillä ja kirpputoreilla keräsimme nimikkolähetillemme markkoja. Esimieheni keräsi iltaseuroissa ja jumalanpalveluksien kolehdeissa kannatusmaksuja. - Maalle tullessani sain seurakunnan lähetyssihteerin tehtävät.

Innostuin lähetystyön merkityksestä niin paljon, että taisin joskus lausua koulun uskontotunneilla, että ainoa sellainen järkevä työ, mitä kristitty voi tehdä, on juuri lähetystyö. Siinä riittää työtehtäviä, ei tule työttömyyttä.

Loppiainen on kristikunnan vanhin joulujuhla. Se on samalla lähetyspyhä. Teksti kertoo ”Itämaan tietäjistä”, jotka tähden osoittamana tulivat Betlehemin seimelle kumartamaan ”sitä pikkuista taivaan vierasta.”. Tietäjät olivat todennäköisesti sen ajan astrologeja, joiden tähtitorni lienee ollut Mesopotamian Uurissa, samassa kaupungissa, mistä Aabraham aikanaan lähti. Nämä tiedemiehet suuntasivat luonnollisesti Jerusalemiin ja kuningas Herodeksen hoviin. He kysyivät: ”Missä on vastasyntynyt juutalaisten kuningas?” Herodes pelkäsi asemansa puolesta ja suunnitteli pahoja asioita. Jumala suojeli Poikansa varoittamalla tiedemiehiä menemästä takaisin Jeruslaemiin. Ja niin he menivät toista tietä omalle maallensa.

Tähti pysähtyi Betlehemin seimen luona. Tiedemiehet saivat antaa lahjansa, joilla oli suuri merkitys pyhän perheen selviämiselle pakomatkalla Egyptiin. Kun Herodes Julma oli kuollut Maria ja Joosef palasivat takaisin Nasaretiin, kotikaupunkiinsa.

Todennäköistä on, että idän viisaat miehet olivat uskovaisia ihmisiä, koska Jumala johdatti heitä ja näytti ilmeisesti kaikille samana yönä saman unen. Heidän vaivalloinen matkansa Betlehemin seimelle ja käyttäytymisensä seimen luona viittaavat Jumala-uskoon. Jumalan sana vakuuttaa, että Pyhän Hengen tuuli puhaltaa missä ja milloin tahtoo.

Tämän päivän Jumalan lapset haluavat myöskin mennä Jeesus-lapsen seimelle. Meidän haluamme tukevat vuosisatojen aikana lauletut virret ja Pyhän Hengen avaama evankeliumin saarna. Ne yhdistävät uskovat ja avaavat henkemme silmät uskossa katselemaan sitä taivaallista valoa, joka säteilee rakkaasta pienokaisesta. Me haluamme päästä aivan lähelle Jeesusta. Loppiaisen virressä laulamme: ”Tähti taivahinen vielä ompi nytkin loistava. Tällä elämämme tiellä välkkyvä, valaiseva. Kirkas tähti taivahan ompi sana Jumalan./Sanas valossa sa meitä, Jeesus armas, johdata. Luokses myöskin eksyneitä harhateiltään taluta. Suo sen tähtes kirkkahan kaikkialla loistavan.”(V.v.:42: 2-3) Aamen.