Pyhien yhteys.
Matteus 5: 1-12
***************

”Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneitä ei enää muistella.”(Jes. 65: 17)

Rukous: ”Auta Herra aina meitä, elon teitä uskossa vain kulkemaan. Auta, milloin täältä lähden, haavais tähden pyhäin joukkoon joutumaan”( Vk. 146: 4)

Lutherilla on muutamia kansan keskuuteen levinneitä ajatuksia pyhien yhteydestä. Yksi on tämä ilmaisu: ”Kun pääsemme kerran perille taivaaseen, siellä on kolme ihmettä. Moni ihminen, jota en olisi taivaaseen päästänyt, on siellä. Mutta moni sellainen, jonka minä ja kaikki muut olisimme sinne ilman muuta päästäneet, ei olekaan siellä. Mutta suurin ihme on tämä: Minä, Martti Luther, minäkin olen siellä.” (vapaasti muisteltuna) . Voi tämäkin olla Lutherin tai Laestadiuksen tai jonkun muun sanoma, koska sitä toistettiin seuroissa: ”Helvetissä ei ole yhtään pahempaa, eikä taivaassa yhtään pyhempää kuin verellä pesty Jumalan lapsi”. Pyhäinpäivän tekstit kuitenkin ovat tämän ongelman kimpussa: Kuka on ”autuas”, Jumalalle otollinen (eli kelpaava).

Jeesus itse kertoo ”autuuden tuntomerkit” päivän evankeliumissa. Se on Vuorisaarnan alussa eräänlainen luettelo. Sen mukaan autuaita ovat: 1. Hengellisesti köyhät. 2. Murheelliset. 3. Kärsivälliset. 4.Ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano. 5. Laupiaat. 6. Puhdassydämiset. 7. Rauhantekijät. 8. Ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan. 9. Ne, joita Jeesuksen nimen tunnustamisen vuoksi herjataan ja vainotaan. - Heti voi panna merkille, että näistä monet ovat Jumalan ominaisuuksia, joita monelta meistä puuttuu.

Jeesus tarkentaakin jokaisen kohdalla, millä perusteella he ovat autuaita. Jumala antaa heille omista ominaisuuksistaan lahjaksi jotain. 1. Hengellisesti köyhät saavat taivasten valtakunnan. 2. Murheelliset saavat lohdutuksen. 3. Kärsivälliset saavat periä maan. 4. Vanhurskautta isoavat ja janoavat saavat ravinnon. 5. Laupiaat saavat laupeuden. 6. Puhdassydämiset saavat nähdä Jumalan. 7. Rauhantekijät saavat Jumalan lapsen nimen. 8. Vanhurskauden tähden vainotut saavat taivasten valtakunnan. 9. Jeesuksen nimen tunnustajat saavat suuren palkan taivaassa.

Jos järkeilisi vastakohtia noille yhdeksälle ryhmälle, niitä voisivat olla esim. 1. Ylpeät, heidät alennetaan. 2. Välinpitämättömät saavat kurituksen. 3. Äkkipikaiset saavat ”silmä silmästä”. 4. Vääryyttä harrastavat saavat kokea vääryyttä. 5. Kovanaamat saavat maistaa kivileipää. 6. Pirun riivaamat saavat nähdä Pirun. 7. Riidan haastajat saavat sekasorron. 8.Vanhurskautta pilkkaavat jäävät yksin. 9. Jumalan lasten pilkkaajat joutuvat kadotukseen.

Näin yksinkertaista jakoperusteet eivät kuitenkaan ole. Meissä jokaisessa on Adamin jälkeläisenä sekä pahaa että hyvää, tai tarkemmin, meissä on kaksi luontoa : paha ja hyvä. Ärsytettynä meistä häviää kaikki hyvän ainekset ja pystymme helposti unohtamaan Jumalan käskyt ja rakkauden lait. Siksi meidän on jatkuvasti astuttava ”parannuksen askelille”. Kristillisyydessä puhutaan kilvoittelusta ja jokapäiväisestä synnin kuolettamisesta eli hukuttamisesta Jumalan armon mereen, anteeksiantamuksen virtaan, joka lähtee Karitsan istuimesta (=2. epistolateksti). Luther puhuu teeseissään jokapäiväisestä parannuksesta eli paluusta kasteen armoliittoon.

Tavoitteena jokaisella uskovalla on tulla Kristuksen kuvan kaltaiseksi. Ei se ole helppoa tämän ajan keskellä. Siionin laulaja realisoi asian: ”Koska saat yhden ylitse – ja pääset toisen lävitse, - niin kolmas on jo vastassa kuin tahtoo sielus vangita./ Sua kiusaa usein saatana – ja oma liha, -maailma, ei lakkaa koskaan väijymäst, että sais viimein väsymään”.

Ainoa apu on lakkaamaton rukous ja yhteys Jumalan Pyhään Henkeen, joka opastaa oikeaa tietä perille asti. Apostoli neuvookin: ”Rukoilkaa lakkaamatta, kiittäkää joka tilassa…”. Näin teemme. Aamen.