Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:281726 kpl

Uskon perustus

Matteus 5: 13-16
****************

Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaisille ensin, sitten myös kreikkalaisille.” (Room.1:16)

Rukous: ”Uskossa heikkoja auta sä, Jeesus, turvassa turvaton luonasi on. Taas olet antanut autuuden päivän, Sun sanas vielä on muuttumaton. Hengelläs virvoita, Jeesus, Sä meitä. Ansios vaatteella riisutut peitä.” (V.v.: 173: 3)

Tänä sunnuntaina on niin monta aihetta, että sanat menevät sekaisin. Aikaisemmin uskonpuhdistuksen päivää on vietetty Martin päivänä, jolloin tänä vuonna on ”isien päivä”. Nyt on myös YK:n perustamispäivän muistopäivä ja ekumeeninen rukouspäivä.

Tämän ajan sekauskontojen keskellä toivomme hartaaasti uutta herätystä ja uskon merkityksen korostamista. ”Sillä ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle.” Ei ole kuitenkaan kyse mistä tahansa uskomisesta, vaan uskosta, joka perustuu Jumalan sanalle. Martti Lutherille kirkastui tuo Roomalaiskirjeen kohta, joka on jatkoa tämän päivän introitukselle tuossa alussa. Siinä kohdassa (Room. 1:17) sanotaan: ”Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ´ Vanhuskas on elävä uskosta.´ ”

Luther oli yliopistossa ”Roomalaiskirjeen professori”, mutta lukiessaan ja ihmetellessäänm mitä opettaisi, Jumala kirkasti Pyhän Henkensä kautta sen, että ymmärrys uskon asiassa ei ole päässä vaan sydämessä. Ihminen ei pelastukaan tekojensa kautta, vaan kuten apostoli Paavali kirjeessään seikkaperäisesti osoittaa, ”yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ansion perusteella.”.

Rauhan asiaan päivän teksti liittyy sikäli, että tämä ”yksin Kristuksen tähden” tukee ajatusta, että Jumalan lapset ovat maailmassa rauhantekijöitä, jos ovat ”Rauhanruhtinaan” palveluksessa. Nuorempi luterilainen ilmaisee asian Siionin laulussa: ”On Jeesus itse rauhani, elossa, kuolemassa. Hän kuolollaan toi elämän minulle taivahasta. Mä nauttia saan Jeesusta näin syntisenä aivan, mistä sielu, ruumis iloitsee ja unhoittaapi vaivan./ Mun pääni itse Jeesus on, mä jäsen ruumiissansa; kun pää on noussut kunniaan, niin nousee jäsen kanssa. Kun Jeesus elää, minäkään en näe kuolemata, vaan elän aina armosta ja kiitän lakkaamatta: Riemuiten laulaa siis tahdon halleluja, ylistys kiitos kunnia ja aamen halleluja!”

Uskomme ainut perustus on Jeesus. Jeesus sanoi Pietarin uskontunnustuksen jälkeen hänelle: ”Tälle perustukselle minä rakennan seurakuntani, eivätkä tuonelan portit sitä voita.” Paavali sanoi myös rakentavansa samalle perustalle I Kor. 3: 10, ja jatkaa: ”Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus”. Jeesus on oikean uskon ainut syy ja seuraus. Nimittäin Jumala ei hyväksykään omille teoille perustettua rakennusta.

Ne, jotka seisovat Kristus-kalliolla, ovat päivän evankeliumin mukaan maailmassa suolana ja valona. Me julistamme armon sanomaa ja kutsumme Jumalan valtakuntaan Jeesuksen autettavaksi. Emme voi antaa kenellekään uskoa, mutta voimme näyttää tietä Jeesuksen luokse. Suola tarkoittaa ”parannuksen saarnaa” eli sitä totuutta, että olemme syntisiä ja tarvitsemme Jumalan armoa, joka tulee ilmi Jeesuksessa. Valona oleminen taas tarkoittaa, että emme itsekkäästi salaa Jumalan evankeliumia itseämme varten omaksi pelastukseksemme, vaan tunnustamme Herran nimeä suullamme ja teoillamme. Sydämen usko ja suun tunnustus kuuluvat yhteen. Jeesus sanoo: ”Joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaassa.”

Uskomisesta emme selviä ilman rukousta. Jumalan omilla on jatkuva keskustelu Isän kanssa niinkuin Jeesuksen esimerkki osoittaa. Me tarvitsemme apua ja viisautta ajalliseen elämäämme mutta varsinkin taivaan tien kulkemiseen. Siihen pyydämme neuvoa ja opastusta Jumalan Pyhältä Hengeltä. Yhdymme lasten lauluun: ”En suotta saa peljätä, murhetta kantaa, kun sen, minkä tarvitsen, Isäni antaa, Isäni antaa.” Aamen.