Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:281752 kpl

Uskon perustus
Uskonpuhdistuksen muistopäivä
Matteus 16: 1-4
********************

Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.”(Room. 5: 1 / 1938)

Rukous: ”Sun Sanaas suojaa Jumala, sen vastustajat masenna, kun tahtovat he alati kukistaa valtaa Poikasi. / Lyö maahan Sanas sortajat ja niiden juonet kavalat. Suo aina voittaa Sanasi ja lisää seurakuntaasi.”(Martti Luther, V.v.: 175: 1,3)

Tänä vuonna uskonpuhdistuksen muistopäivä lankeaa marraskuun ensimmäiseen päivään. Usein se virallinen päivä voisi olla 10.11., sillä silloin on Martin nimipäivä. Uskonpuhdistajamme, jota myös kutsutaan luterilaisen kirkon oppi-isäksi ei varsinaisesti halunnut perustaa mitään uutta kirkkoa, vaan puhdistaa katolisen kirkon niistä rönsyistä, jotka olivat lähteneet villinä kasvamaan pysymättä Pyhän Sanan juurissa. Luther halusi myös, että tavallinen kristikansa saisi lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Yhdessä ystäviensä kanssa hän alkoi kääntää saksaksi latinankielistä Vulgataa. Hänen läheisimpiä ystäviään olivat tohtorit Filip Melanchton ja Justus Jonas ja muistaakseni joku kolmaskin, oisko ollut veli Bugenhagen. Jossain vaiheessa välttämätön suojelija oli vaaliruhtinas Filip Viisas. Monet yhdessä tehdyt yritykset päätyivät kuitenkin veli Martinuksen kannettavaksi. Uskonpuhdistuksen onnistuminen perustui paljolti myös kirjapainon ympärille, jonka keksi Johannes Gutenberg parin kaverinsa kanssa 1400-luvun puolivälissä.

Uskonpuhdistuksen yhteydessä voidaan palauttaa mieliin Wittenbergin Yliopisto, missä Martti Luther toimi Roomalaiskirjeen professorina. Hänen oppilainaan olivat mm. Suomesta maanviljelijän poika Pernajasta , nimeltä Mikael. Isän ammatin mukaan hänelle annettiin sukunimeksi Agricola. Ruotsista opiskelemassa olivat Olaus ja Laurentius Petri. Nämä nuorukaiset alkoviat kääntää Raamattua omalle äidinkielelleen. Siitä lähti kehittymään ainakin Suomessa lukutaito, sillä Agricola teki myös ensimmäisen ABC-kirian. Se pysyi suomalasiten lukutaidon alkeiskirjana aina Gezelius Vanhemman aikaan asti, jolloin ilmestyi suosikkikirja ”Se Lasten Paras Tawara”. ABC-kirjat sisälsivät aina 1900-luvun alkuun asti Lutherin Vähän Katekismuksen. (Katekismus tarkoittaa suomeksi: Alkeiskristinoppi)

Luther oli lasten ystävä. Hän sanoi lapsia ”kirkon ruusutarhaksi”. Hän kirjoitti Aisopoksen malliin Melanchtonin kanssa lapsille oman kirjan, mikä oli hyvin harvinaista siihen aikaan, kun Luther eli. Lutherilla itsellään oli hyvin ankara isä. Luther teki lapsille myös näytelmiä, kuten virsi ”Enkeli taivaan lausui näin” ja monet muut esimerkit kertovat.

Uskon perustuksena Jumalan Sanan ilmoitus on meille elintärkeä. Ilman Jumalan Sanaa omalla kielellä selitettynä emme tietäisi pelastuksen tietäkään. Sanassa neuvotaan tie taivaaseen Jeesuksen uhriveren ja henkilökohtaisen uskon kautta. Roomalaiskirjeessä, jota Luther siis opetti on jokaisen uskovaisen perustieto vanhurskauttamisesta eli siitä, miten tullaan Jumalan hyväksymäksi ihmiseksi, Jumalan lapseksi.

Tämän sunnuntain toisen vuosikerran evankeliumissa Jeesus keskustelee fariseusten ja saddukealaisten kanssa merkeistä. Hän sanoo, että sääennustukset ihmiset osaavat kyllä arvioida sen mukaan onko iltarusko vai ei. Aikojen merkkejä nuo hengelliset viisastelijat eivät kuitenkaan ymmärrä. Jeesus vastasi viisastelijoitten uteliaisuuteen arvoituksellisesti: ”Teille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki”. Sitten hän käveli pois.

Mekään emme vielä 2000 vuoden jälkeen ymmärrä aikojen merkkejä. (Joona oli valaskalan vatsassa kolme vuorokautta, Jeesus nousi kuolleista ”kolmantena päivänä”.) ”Lopunajan” merkkejä tosin on nyt tullut niin paljon, että uskovaiset odottavat hartaasti Jeesuksen toista tulemista. Neitseet lamppuineen alkavat väsyä. Jeesus lupasi, että ”kun kansa nouseepi jo kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, niin nostakaatte silloin päitänne, te saatte kohta viettää häitänne.” Hän sanoi myös, että ennen Hänen tulemustaan on nälänhätää, maanjäristyksiä ja ahdistusta, mitä ennen ei ole ollut. Ja nyt on näitä kaikkia.

Uskonpuhdistaja lohduttaa meitä monissa virsissään. Tunnetuin virsi on: ”Jumala ompi linnamme...” Siinä oppi-isämme sanoo mm. :”On turha oma voimamme vääryyden valtaa vastaan. Me turman vallat voitamme Herrassa ainoastaan. Hän, Kristus, Kuningas on Voitonruhtinas. Lyö joukot helvetin, ne tallaa jalkoihin ja voiton meille antaa.”

Kiitos Martti Luther! Jeesuksen Palvelija ja vanhurskauden polun avaaja.