Pyhän Hengen odotus

Johannes 7: 37-39
**********************

”Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.”(Room. 8:14)

Rukous: ”Mua, Pyhä Henki, pyhitä, luo minuun uusi elämä. Ja päästä synnin vallasta, se sydämestä kuoleta. Sä tuet väärät kukista, Kristuksen kuoloon istuta. /Mun silmäni Sä voitele, uskossa että katsoo se Kristuksen rakkautehen ja ristin salaisuutehen. Sen korkeuteen, pituuteen, sen syvyyteen ja laajuuteen. /Sä Jeesus mulle kirkasta, minua siitä vakuuta, Hän että kärsi tähteni ja kantoi kaikki syntini. Hän verellään mun lunasti, niin minua Hän rakasti.” (V.v. : 105: 1-3)

Kun ihminen rukoilee apua Korkeimmalta, tai vaikkapa vain toiselta ihmiseltä, hän jää odottamaan vastausta. Mitä nuorempi ihminen on, sitä konkreettisempaa vastausta rukoilija odottaa. Lapsi odottaa vastausta heti. Vanhempana olemme kokemuksen kautta oppineet odottamaan kauemmin, mutta joskus väsymys voittaa. Siksi varmaan Raamattu kehottaa: ”Odota Herraa, ole luja. Vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa”. Isä näet tietää, mikä on lapselle parasta ja kasvattaa meitä kärsivällisyyteen. Joskus Hän antaa omalla ajallaan parempaa, mitä osasimme pyytää.

Opetuslapset olivat ”jänöjusseja” Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. He pelkäsivät. Heidän unelmansa oli mennyt myttyyn. He piileskelivät. Lähtiessään Isänsä luokse Jeesus oli kuitenkin sanonut, että Hän lähettää omilleen voiman ja viisauden Hengen. Opetuslasten tuli odottaa lupauksen täyttymistä Jerusalemissa. Heillä oli Jerusalemissa Markuksen äidin talon yläsalissa kokoontumispaikka. Se oli sama paikka, missä Jeesus asetti Pyhän Ehtoollisen ennen kuolemaansa. Luukas luettelee päivän epistolassa ketkä kaikki siellä olivat (Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Siimon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. Lisäksi Jeesuksen äiti, veljet ja tutut naiset).

Apostoli Johannes kirjoittaa kirjansa alkuluvuissa Jeesuksen lupauksesta, joka koski Pyhän Hengen lahjaa. Jeesus oli ilmeisesti lehtimajanjuhlan lopussa huutanut : ”Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: ” Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat”(1938) (Vanhemman käännöksen mukaan teksti kuului: ”Joka uskoo, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustaan on vuotava elämän veden virrat”. Siinä on asiaero) – Muistamme, mitä Jeesus sanoi syntiselle naiselle Sykarin kaivolla: ”Joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, mitä minä hänelle annan, se ei ikinä janoa, vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.” (Joh. 4: 13-14)

Jeesus siis viittasi päivän evankeliumissa tulevaan suureen juhlaan, jolloin Jumala vuodattaisi Pyhän Hengen profeettojen ennustusten mukaisesti ”kaiken lihan päälle”. Me jälkipolven kristityt tiedämme, että tämä tapahtui helluntaina, jolloin myös vietetään kirkon syntymäpäivää. Juutalaiset viettivät helluntaita luomisen muistopäivänä. Kristityt viettävät helluntaita ”uuden syntymisen” muistojuhlana, sillä Jumala oli luvannut: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki”. Jeesukseen uskomalla päästään Jumalan lapsiksi. Uskontunnustuksemme mukaan Pyhä Henki synnyttää lapsia Jumalalle evankeliumin kuulemisen kautta.

Me saamme myös omalla kohdallamme rukoilla: ”Tule Pyhä Henki luoksemme ja täytä sinun uskovaistes sydämet. Sytytä pyhän rakkautes liekki palamaan ja yhdistä sä kaikki kielet, kaikki kansakunnat maan Herraamme Kristuksehen ja uskon yhteytehen. Halleluja”! Aamen.