Sydämen puhetta Jumalan kanssa.

Matteus 6: 5-13
********************

”Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka Hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.”(Room. 8:28)

Rukous: ”Eteesi, Herra armiain nyt tuskani mä toisin, vaan enhän tiedä kuinka vain Sua rukoillakaan voisin. Siis itse neuvo opeta, mun sydämeeni vuodata Sä rukouksen Henki./ Suo, Herra, voimaa rukoilla uskossa luottavasti. Suo mulle taivaan armoa, huokaamaan hartahasti, niin ettei suu vain puhuisi, vaan koko sielu huutaisi sydämen pohjast aivan. /Suo minun oikein rukoilla, Sun tahtos mukaisesti. Mun anna sitä anoa mi kestää ikuisesti.Ja suo se uskon uskallus, ett´ Poikas tähden rukous myös kuulluksikin tulee.”(V.v.: 390: 1-3)

Pyhä Apostoli Jaakob on kirjeessään maininnut, että se, joka rukoilee, rukoilkoon luottavasti, sillä jos ei usko siihen, mitä tulee rtapahtumaan rukouksen seurauksena, on kuin meren aalto, jota tuuli heiluttaa. Älköön sellainen luulko mitään saavansakaan. Tämä väite on totta. Kristinuskon suuren lähetysherätyksen aikoihin muuan lähetyssaarnaaja matkusti suurella valtamerilaivalla. Tyvenessä ei päästy moniin päiviin eteenpäin. Kapteeni kääntyi hädissään lähetyssaarnaajan puoleen ja pyysi tätä rukoilemaan omaa Jumalaansa. Tämä vastasi: ” En voi rukoilla ennenkuin nostatte purjeet.” Vastahakoinen kapteeni käski lopulta merimiehiä töihin. Hudson Taylor polvistui rukoilemaan. Heti tuli niin voimakas tuuli, että purjeita ei olisi ehditty vetää ylös.

Raamatussa kerrotaan myös Herran profeetta Eliasta, joka voitti Baalin profeetat Karmel- vuorella. Herra sytytti Elian alttarin ja nuoli vedetkin alttarin ympärillä. Erämaavaelluksen ajalta kerrotaan monia tarinoita Jumalan rukousvastauksista Moosekselle ja kumppaneille.

Vanha tuttu Jumalan puhelinnumero on Ps. 50:15, josta luemme: ”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua”. Yksi rakkaimmista raamatun luvuista on myös Psalmi 121, jossa todetaan . ”Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.” Syystä tämän matkalaulun otsake onkin: ”Luottamus Israelin suojelijaan”.

Tämän vaikean ajan Jumalan lapsen usko on usein koetuksella. Epäusko tahtoo tulla luottamuksen sijalle. Siksi joudumme usein turvautumaan tähän lauseeseen: ”Henki itse rukoilee teidän puolestanne sanomattomilla huokauksilla.” Kun tavallinen heikkouskoinen matkamies ei heti ; tai vuosiin saa vastausta vaikka lastensa tulevaisuudesta tai läheisen sairaudesta tai mistä tahansa rukouksensa kohteesta, alkaa pelätä omankin rukouksensa oikeutuksesta.

Jeesus opettaa päivän evankeliumitekstissä, joka on otettu vuorisaarnasta, miten meidän tulee rukoilla. Vertauskohtana ovat fariseukset, jotka rukoilevat katujen kulmissa saadakseen kiitosta hurskaudestaan ihmisiltä. Jeesus sanoo suoraan, että he ovat jo saaneet palkkansa, vaan ei Jumalalta. Herra tahtoo palkita ne, jotka rukoilevat salassa ja sydämen halusta. Jumalan lapsen rukous onkin verrattavissa hengitykseen, joka on luonnollista keskustelua Taivaallisen Isän kanssa aivankuin lapsi hyvän isän kanssa. Hän tietää tarpeemme jo ennen rukoustamme. Jumalan lapset rukoilevat ”Jeesuksen nimessä” eli lähestyvät Isää Jeesuksen kautta. Siten he saavat Isän sydämen avatuksi. Jumala antaa sen, mikä on meille hyväksi.

Vanhan Testamentin puolelta päivän tekstissä kerrotaan Danielin rukouksesta Israelin puolesta. Se voisi olla esikuva siitä tarpeesta, mikä meilläkin on rukoilla isänmaamme puolesta tänä aikana.

Pitkillä koulumatkoilla lauloin virsiä ja Siionin Lauluja. Yksi enitetn laulamani virren kohta kuuluu: ”Parempi vähän vaivaa kantaa ja luottaa Herran hyvyyteen.Vain siihen tyytyin, mitä antaa Hän laupiaasti lapsilleen. Ei Isältämme taivaassa tarpeemme ole salassa.” (V.v.: 376:3) Tässä uskossa Aamen.