Totuus ja harha.

Matteus 7: 15-23
***************

”Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu. Hän näkee maan ääriin asti, Hän näkee kaiken, mikä on taivaan alla” (Job. 28: 23-24)

Rukous: ”Suo, etten horjuisi mä koskaan totuudesta – ja että kieleni estäisin turhuudesta. Hallitse minua, ett´ oikein puhuisin, kun tulee puhua, sen taiten tekisin.” (V.v.: 387:3)

Tärkeimpien maailmanuskontojen nimessä on kerrottu pelastuksen tie. Kristus-uskossa opetetaan, että on vain yksi t ie, joka vie taivaaseen. Se on usko Jeesukseen, joka sanoi Johannekselle ja muillekin : ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Jeesuksessa on siis kaikki se, mitä tarvitsemme pelastukseen. Sivumennen voi kertoa, että islam tarkoittaa alistumista Allahin tahtoon. Buddhalaisuus on valaistumisen tie ja veda-uskonto eli hindulaisuus on tiedon tie. Hindulaisuuden kastilaitos ja siitä haarautuneet liikkeet korostavat viisautta ja antavat arvon valaistuneille ja viisaille, kun taas suurin osa ihmisistä luokitellaan alempiarvoisiksi, jopa parias-luokaksi. Noissa uskonnoissa niinkuin myös vanhassa juutalaisuudessa köyhiä ja sairaita ei juuri saanut auttaa, koska he olivat jostain selittämättömistä syistä saaneet syntisten leiman. Jeesus taas tuli tänne kutsumaan syntisiä, aitovierten kansaa ja monella tavalla sairaita Jumalan valtakuntaan ja sitä tietä iankaikkiseen elämään.

Harhaoppeja, jotka siis sumentavat Kristus-valon on esiintynyt heti kristinuskon alkutaipaleilla. Esimerkiksi uskontunnustukset on laadittu juuri sitä varten, että usko säilyisi puhtaana. Pahimpia vaikutteita tuli platonilaisuudesta ja uusplatonilaisuudesta, joissa korostettiin viisautta tienä Jumalan yhteyteen. Tunnemme myös gnostilaisuuden (gnosis= tieto) ja areiolaisuuden, joita vastaan kirkkoisät taistelivat. Noitten pääharhojen oppeja vilahtelee vielä nytkin uskonnollisten liikkeitten julistuksissa.

Luther joutui taisteluun Jumalan sanan puhtauden puolesta aina valtionkiroukseen asti. Jumala suojeli häntä Filippus Viisaan, vaaliruhtinaan kautta. Linnassa Hän käänsi Raamattua saksankielelle ja opetti myös Mikael Agricolaa ja Ruotsin Olaus ja Laurentius Petriä ymmärtämään, miten tärkeää on, että kansat saavat lukea omalla äidinkielellään Raamattua. Katolinen kirkkohan opetti siihen aikaan latinankielellä, josta esimerkiksi Suomen kansa ei ymmärtänyt sanaakaan. Ison kirkon ajatus oli, että syntyy paljon harhaoppeja, jos maallikot saavat selittää Raamattua. He eivät arvanneet, että Pyhä Henki voi puhua vaikka ”aasin” kautta.

Luther joutui taisteluun myös uudestikastajien ja muitten ”hurmahenkien” kanssa. Pohjoismaat ottivat vastaan Lutherin opetukset ja Västeråsin valtiopäivillä v. 1527 päätettiin, että ”Jumalan seurakunta on siellä, missä Jumalan Sana puhtaasti saarnataan ja sakramentit Kristuksen asetuksen mukaan oikein jaetaan”. Tätä opetusta noudattivat vielä 1900-luvun loppuvuosikymmenille asti luterilaiset kirkot. Mm. rippikouluissa, jotka alkoivat yleisesti pietismin ajoilta, on opetettu Lutherin Vähää Katekismusta, aluksi lukemaan opetuksen aapisena, myöhemmin opin pohjana.

Nykyaikojen harhaoppeja ovat New Age, menestysteologia ja vapautuksen teologia. Ne kaikki vievät pohjaa ainoalta pelastustieltä, joka on Kristus Jeesus. Heti kun saarnastuolista kuuluu muuta kuin Kristus-keskeistä teologiaa, ollaan jouduttu epäuskon suohon. Luterilaisuus on ollut uusiin oppeihin asti ”ristin teologiaa” tai pitkänperjantain kristillisyyttä. Siitä Siionin laulaja kertoo: ”Ristin tie on oikea, se kuolettaapi lihan. Sill´ ei liha himoinensa peri kunniata.”

Jumalan lapset haluavat pitäytyä Jumalan Sanaan. Se on muuttumaton: ”Taivas ja maa katoavat, mutta Jumalan Sana pysyy.” Siinä on turva ja rauha. Aamen.