Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:102604 kpl


Herran palvelijatar

Luukas 1: 26-38
*******************

”Terve Maria, armoitettu, Herra olkoon sinun kanssasi!”(Gabriel) -” Siunattu sinä vaimojen joukossa ja siunattu sinun kohtusi hedelmä” (Elisabeth) (Lk. 1: 28 ja 42)

Rukous: ”Oi armon Pyhä Henki, tee työsi voimallas ja voita syntisiä sun laumaas saarnallas. Elävä usko anna, kiinnitä Jeesukseen. Ne, joissa työsi aloit, sä auta taivaaseen.”(V.212: 3)

Kun lukee Marian päivän tekstejä, saa sen vaikutelman, että Pyhä Henki oli herättänyt Mariassa sekä Elisabetissa elävän uskon. Myös vielä syntymätön Johannes oli Pyhän Hengen vaikutuksen alla, koskapa hän hypähti iloisesti kun äidit tervehtivät toisiaan. Pyhän Hengen vaikutus on valtava. Se tekee ihmeitä ja muuttaa ihmisiä ja kansoja.

Enkeli Gabriel ilmestyi Nasaretin kaupungissa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pappi Sakarias oli epäuskonsa vuoksi menettänyt puhekykynsä. Enkeli ilmestyi nuorelle Marialle, joka keskustelun lopuksi sanoi: ”Katso, minä olen Herran palvelijatar, tapahtukoon minulle sinun sanojesi mukaan.” Siitä voimme päätellä, että Maria oli Pyhän Hengen valaisema, nöyrä ihminen, joka sopi Vapahtajamme äidiksi. Eihän Kaikkivaltias Jumala ole milloinkaan erehtynyt valinnoissaan. Hän on varannut jokaiselle lapselleen tehtäviä valtakunnassaan. Marian tehtävä oli kuitenkin ylivertainen.

Elisabet oli Marian sukulaistäti. Hän oli myös saanut tehtävän Jumalalta, synnyttää maailmaan Jeesukselle ”tien raivaajan”. Elisabet oli jo vanha, minkä vuoksi hänen miehellensä oli vaikea uskoa tuota ihmettä todeksi. Sakarias oli ilmeisestikin järkipappi. Puhumattomaksi hän kuitenkin jäi Johanneksen ympärileikkauksen päivään asti. Silloin hän teki sen mukaisesti, mitä Elisabet oli saanut tiedoksi Herralta, eli antoi pojalleen nimeksi Johannes, joka tarkoittaa: Herra on armollinen.

”Autuas on se, joka uskoo, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta.” Tämäkin tuli uskovaisen Elisabetin huulilta. Siihen liittyen alkoi ”Marian kiitosvirsi”. ”Minun sieluni suuresti ylistää Herraa ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä Hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä.”

Olisipa meilläkin samanlaista nöyryyttä ottaa vastaan Jumalan antamat tehtävät, vaikka pienetkin. Tämä aika on nimittäin suurta epäuskon aikaa. Monet viisastelevat niin ovelasti, että ”valitutkin eksyvät”. Me uskovaiset, vaikka heikotkin, haluamme kuitenkin olla uskolliset Jumalan sanalle. Siitä Pyhä Henki tykkää. ”Se todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapset”. Jumalan lapsen arvonimi on kaikkein korkein. Se riittää meille, sillä haluamme uskon kautta Jeesukseen periä kerran Jumalan autuuden. Aamen.