Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:118345 kpl


Ansaitsematon armo

Matteus 20: 1-16
*******************

Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi.” (Ps. 13:6)

Rukous: ”Anteeksi, Herra, anna nyt synnit, puutokset ja armollasi kanna, pois torju syytökset. Isäni, armahda lastasi heikkkoa, pauloista synnin auta ja pahan vallasta./ Tahtoisin Herran mieltä noudattaa kaikessa. Suo, etten eksy tieltä, en luovu armosta. Varjele lastasi, niin etten horjuisi. Sinulle kunniaksi suo elää, Herrani.”(V.399: 3-4)

Suomalaisilla saattaa olla vaikeaa mieltää, millaista on työ viinitarhassa. Matkailuohjelmissa olemme kuitenkin saaneet paremmin perehtyä vieraiden maiden elinkeinoihin, myös viinitarhojen töihin. Nykyaikaisia oloja ja työnteon metodeja ei kuitenkaan voi täysin verrata Jeesuksen ajan metodeihin. Koneet korvaavat monta työvaihetta. Sen verran kuitenkin voimme arvata, että viinitarhoillakin on monentasoista työtä. Voi myös sanoa, että kaikilla aloilla on eri arvoisia tehtäviä, kuten vastuutehtävät, opetustehtävät ja suoritustehtävät. Meilläkin on kaikilla aloilla suuri palkkahaitari. Nykyisin on voinut, ainakin näihin asti, kouluttautua tehtäviin, joissa on korkeampi palkka.

Jeesuksen vertauksessa ei painokohta ole työnteon erilaisessa arvovalinnassa, vaan työnantajan tehtävän annossa. Työsopimus sisälsi isännän halun antaa kaikille töitä omassa viinitarhassaan. Hän tahtoi antaa kaikille elämiseen ja toimeentuloon riittävän summan. Hän tiesi, että joutilaisuus johtaa pahoinvointiin ja rikoksiin. Torille tulivat ne, jotka halusivat tehdä työtä. Se oli omaehtoinen ”aktiivimalli”. Vertauksen isäntä otti töihin kaikki, jotka halusivat tulla. Joillakin saattoi olla aamulla esteitä, etteivät ehtineet ensimmäiseen avaukseen. Kiireisenä sesonkiaikana pienikin apu on palkkion arvoista.

Päivän teema on: ”ansaitsematon armo”. Vanhan Testamentin tekstin painokohta on siinä, että ihmisen ei tule kerskua omista ominaisuuksistaan vaan ainoastaan siitä, että tietää ja tuntee Jumalan tahdon omalla kohdallaan. Ja, että tietää Jumalan olevan täynnä uskollisuutta, oikeutta ja vanhuskautta. Jumala odottaa uskollisuutta myös palvelijoiltaan.

Palkan saa ristin kantajat Uudessa Jerusalmiss´, Kun täällä uskossa kärsitään, taivaassa on kruunu valmis.” Näin päättelee Siionin laulun kirjoittaja. Kristillisissä piireissä väitellään tästäkin, saako uskovainen elää ”palkan toivossa”, vai onko hänellä tavoitteena vain saada ”nähdä Jeesusta”. Kokemuksesta tiedämme, että miten raskaampi risti ihmisellä on, sitä hartaammin hän odottaa pääsyä ”rauhan maahan”, saamaan ”palkkaa” uskollisuudesta. Sillä ei ole mitään ihanampaa toivetta, kuin kuulla Jeesuksen suusta: ”Hyvä, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. ” Siinä sanassa on sellainen palkka, että sen ajatteleminen jo auttaa jaksamaan myös suurenkin painon alla.

Päivän epistolatekstissä apostoli kehottaa kilvoittelemaan voittopalkinnosta. Toisessa kohdassa hän neuvoo, että kannattaa ”panna pois kaikki, mikä meitä painaa”, koska juokseminen on helpompaa ilman taakkoja. Siitä kaikki kilvoittelijat ovat samaa mieltä. Apostoli tarkentaa vielä, että se paino on nimeltään synti. Synti tekee hitaaksi ja vastenmieliseksi koko juoksemisen. Kolmannessa paikassa apostoli vielä tarkentaa: ” Unohtaen sen, mikä on takanapäin, minä kurottaudun sitä kohti, mikä on edessä: päämäärä eli voittoppalkinto”. Siksi Jumalan viinitarhassa korostetaan joka saarnassa, että saamme uskoa kaikki synnit anteeksi: ”Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä”. Siinä lauseessa on koko Jumalan armopäätös syntisen kohdalle. Sitä mekin haluamme; kokea Jumalan armon ja rakkauden suuruutta omalle kohdallemme. Aamen