Uskon kestävyys ahdingoissa.

Matteus 24: 1-14

**************************

”Silloin kaikki se, mikä on katkeraa, kääntyy parhaakseni. Sinä pelastat minut kuoleman kuilusta.”(Jes. 38,17 – Antifoni)

Rukous: ”Auta, oi Jeesus, ja suo valos loistaa, juonia saatanan paljastaen. Kun sanas multa se tahtovi poistaa kulkien vaatteissa hurskauden. Suo, että henget mä ain´ erottaisin, valheesta voiton Sun kauttasi saisin.” (V.v, 434: 6)

”Jumala lähettää rajun eksytyksen, jotta he uskoisivat valheeseen, ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen, vaan ovat valinneet vääryyden.” (2 Tess. 2:12) Tämän päivän evankeliumi kertoo tämän maailmanajan loppuvaiheista. Kun päivän tekstejä lukee, tuntuu kuin juuri nyt eläisimme näiden sanojen toteutumisen aikoja.

Evankeliumissa Jeesus ennustaa Jerusalemin kaupungin tuhon päiviä. Me jälkikristityt tiedämme, että  Jerusalemin kaupunki temppeleineen tuhottiin n. v. 70 jälkeen Kristuksen. Jeesus tuomittiin osittain  kuolemaan tämän ennustuksen vuoksi. Toisen evankeliumin mukaan Jeesus oli lisännyt ennustukseen, että Hän itse rakentaa kaupungin takaisin kolmessa päivässä. Hän tarkoitti kuolemaansa ja ylösnousemistaan, mutta kukapa sitä olisi silloin ymmärtänyt. Siihen tarvitaan Jumalan Pyhä Henki, että käsittää hengellisen rakentamisen yhdistämisen Jerusalemin hävitykseen. 

Päivän aihe on : ”Uskon kestävyys ahdingoissa”. Opetuslapset alkoivat kysellä, milloin tuollainen aika tulee, jolloin uskovat joutuvat todelliseen ahdinkoon. Jeesus ei anna heidän uteliaisuudelleen vastausta. Hän sanoo toisaalla: ”Teille ei anneta muuta kuin ”Joonaan merkki”. 

Jotakin Jeesus kuitenkin paljastaa. ”Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: ´Minä olen Messias.´ Te kuulette sanomia sodista; kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä” . - Uskovaiset pannaan ahtaalle, monia surmataan, ja kaikki kansat vihaavat uskovia Jeesuksen nimen tähden. Monta väärää profeettaa ilmaantuu, ja he johtavat monia harhaan. Kun laittomuus lisääntyy, kylmenee monen rakkaus.

Jeesus rohkaisee lopuksi seuraajiaan. Hän sanoo: ”Joka kestää loppuun asti, pelastuu. Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, sitten tulee loppu.”

Kirkkohistoria kertoo suurista vainojen ajoista. Apostolit Pietari ja Paavali tapettiin jo v. 64 alkaneissa Neron vainoissa. Sen jälkeen keisarit vainosivat erilaisella volyymilla aina Keisari Konstantinus Suureen asti, joka 300-luvulla julisti kristinuskon valtion uskonnoksi. Tosin arveltiin hänenkin tehneen sen laskelmoituaan, että kristinusko kuitenkin lopulta voittaa, niin paras mennä sille puolelle. Jeesuksen nimen tähden kuolleita kutsumme marttyyreiksi eli ´veritodistajiksi´. Historiassa on ollut myös aikoja, jolloin tavoiteltiin marttyyriutta. Oikeat marttyyrit kuolivat siksi, että he todistivat Jeesuksesta ja tekivät ihmeitä Hänen nimissään.

Jumalan lapset odottavat Jeesuksen tuloa. Tämä aika ahdistaa meitä aatteineen ja ideologioineen. Ihmiset ovat muuttuneet koviksi, kylmiksi ja tunteettomiksi. Heillä ei ole suhdetta elävään Jumalaan. He haluavat muuttaa itsensä jumaliksi. ”Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä”.  Lapsetkaan eivät saa olla enää lapsia, vaan heitä vietellään aikuisten himoihin. Luomakuntakin huokaa turmeluksen painon alla ja odottaa Jumalan lasten vapauttamista. Niinpä, jos Jumalan lapset saisivat hallita tätä maailmaa, ei taivasta tarvittaisikaan. Saatana sensijaan saa hallita erityisen suurella voimalla lopun aikoina.

”Se päivä ompi ihana, kun jääpi tämä synnin maa, ei turmeluskaan ahdista, vaan kaikki on tyyntä ja suloisaa.”/ ”Synnit poissa, autuutta oi! Synnin maassa ken käsittää sen voi. Katkes´ kaikki kahleet täällä painaneet, kuivuivat kyyneleet.” Niinpä! Tule, Herra Jeesus!