Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Luukas 12:42-48

***************

”Kenelle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan. Ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan”(Lk.12:48)

Rukous: ”Siis anna minun palvella nyt valtakunnan työssä. Kun uuvun, auta, vahvista ja kanna murheen yössä. Vain voimastasi voiman saan sun lamppunasi loistamaan ja säilyn suolanasi”        (V. 435: 4)

Meille opetettiin lapsina ja nuorina suomalaisia sananlaskuja. Niissä sanotaan napakasti ja lyhyesti totuuksia erilaisten tekojen vaikutuksista ja syistä. Joissakin kerrotaan myös ihmisten ominaisuuksista ja tiettyjen käytöskuvioitten seurauksista. Jotkut sananlaskut yleistävät ja toiset voivat  jopa viedä ajattelun väärään suuntaan. Sananlaskujen liiallinen päähän pänttääminen voi ohjailla ihmistä läpi elämän.

Kuningas Salomo oli kuuluisa viisaudestaan. Hänen sananlaskujaan on  Raamatussa.  Ne ovat tosia. Esimerkiksi tämä: ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”.

Jo varhaislapsuudessa esiintyy ”ylemmyys-  ja alemmuuskompleksia”. Toiset pitävät itseään muita parempina. Syynä voi olla tietysti myös kotikasvatus. Hemmottelusta seuraa aika usein itsekkäitä yksilöitä, jotka hallitsevat muita. Toisaalta lapsen kasvun ja kehityksen mitätöiminen vaikuttaa alemmuuden tunnetta. Lapsi pitää itseään muita huonompana.

Koulussa tuettiin aikaisemmin vain toisen aivopuoliskon osaamisaluetta. Lukuaineet ja harjoitusaineet kilpailivat keskenään. Huomasimme myös opettajina, että älykkäänä itseään pitävät nuoret katsoivat alaspäin heitä, jotka korostivat humaanisia aineita, kuten uskontoa, historiaa ja psykologiaa. ”Matikkapäät” olivat muka viisaampia kuin ”kielipäät”. Jotkut hyvin lahjakkaiksi leimatut eivät osanneet ollenkaan sosiaalisia taitoja vaikkapa tullessaan työpaikoille valmistuttuaan yliopistoista tai muista kouluista.

Nykyisin kyllä osataan sosiaalisiakin taitoja joka alalla, koska se on työnsaannin edellytys. Nykyajan ongelmana on kuuliaisuuden ja uskollisuuden puute. Kaikki haluavat olla isäntiä ja johtajia. Alamaisuus ja pitkäjänteisyys työn teossa ja sen suunnittelussa ovat aliarvostettuja. Liiallinen kriittisyys itseä ja esimiehiä kohtaan vie ilon työstä ja elämästä.

Jumala on antanut ihmiskunnalle paljon lahjoja. Yksilö ei voi omistaa kaikkia lahjoja. Jumala on suunnitellut niin, että jokaiselle annetaan sen verran, kun kukin jaksaa hoitaa. Rehellinen aikuinentietää omat heikkoutensa ja voimavaransa. Lapsi tarvitsee tukea hyvien ominaisuuksien kasvattamisessa. Lasta täytyy myös ojentaa, joskus myös rankaista pahoista teoista. Aikuinen on esikuva, jota lapsi seuraa.

Jumala ei odota meiltä muuta kuin uskollisuutta niiden lahjojen hoitamisessa, jotka meille on uskottu. Jumalalla on oikeus myös ottaa antamansa lahjat pois. Sellaisia lahjoja ovat juuri älykkyys, terveys ja ajallinen menestyminen. Hän voi ottaa meiltä antamansa lapsen tai puolison tai ystävän, joka on  meille tärkeä, jos emme muista, että ne kaikki ovat Jumalan omaisuutta. ”Hopeat, kullat Herran on, päivämme myös ovat Herran. Päivä kun saapuu tuomion, lainaansa kysy Hän kerran. Auta siis käymään tietäsi, niinkuin sen kuljit, Herrani, palvellen matkalla muita”.(V. 434:4)

Tätä päivän tekstiä ja Jumalan vaatimuksia ajatellen joudumme syntisen paikalle. Usein kiittämättömyys ja omien kykyjemme aliarviointi saa sydämemme pelkäämään. Puhdista, Jeesus, veresi pesolla pois pahuus ja laiskuus. Anna tilalle kiitollisuus ja nöyryys. Anna palveleva mieli ja tahtosi mukainen elämä. Odotan päivää, jolloin saan astua lapsenasi eteesi ja kuulen sanat: ”Hyvä, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene Herrasi iloon.” Auta Herra! Aamen.