Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:83101 kpl

Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)

Jumalan rakkauden uhritie

Johannes 12:25-33

*******************

”Ole minulle kallio, jonka suojaan voin paeta, vuorilinna, johon minut pelastat” (Ps.31:3 antifoni)

Rukous: ”Sinä päästät minut verkosta, jonka viholliset ovat virittäneet eteeni, Sinä olet minun turvani! Sinun käsiisi minä annan henkeni. Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala” (Ps. 31: 5-6)”Mua auta, Jeesus, vahvista, niin, etten tietä ahdasta, sun luokses täältä kulkeissain, uupuisi keskimatkallain./Sun ristis olkoon sauvani, mun tukeni ja turvani. Sun veres sielun puhdistus ja kuolos uskon uudistus./ Mua, kätke, Jeesus, haavoihis,  ja ota minut turvihis kuin kätkee lintu poikansa ja suojaa niitä vaaroissa.” (V.v.313: 3-5)

Laskiaissunnuntaina lähdemme Jeesuksen kanssa alas kirkastusvuorelta  muiden opetuslasten kanssa.  Jeesus on juuri ilmoittanut meille, että Hänen pitää kärsiä, mutta kolmantena päivänä Hän nousee ylös. Pietari on estänyt tuota ajatusta, ja Jeesus on sanonut Hänelle kovalta kalskahtavan vastauksen, sillä näin on ”kirjoitettu”. Vähän aikaisemmin Pietari on ääneen lausunut uskonsa vakuudeksi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Jeesus on kehunut Pietaria ja sanonut, että Pietarin uskon varaan Hän perustaa valtakunnan, jota Tuonelan portitkaan eivät voita!

Vanhan Testamentin tekstissä Jesaja pitää parannussaarnaa Israelin kansalle, joka on selvästi unohtanut Jumalan sekä oman syntisyytensä. Se on haluton tunnustamaan, että se tarvitsee armoa ja anteeksiantamusta. Lopussa Jesaja käyttää konkreettista kuvaa: ”Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on, Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt.” Sydämessä läikähtää, sillä juuri tällaista aikaa elämme nytkin, tosin Suomen kansan keskuudessa. Sanovat poliisitkin, että rikoksen tekijät eivät enää tunne katumusta,  ja katumuksen kyynel on harvinainen. Ihmiset ovat itsekkäitä, eikä heillä ole ikävä lapsuuden turvallista uskoa.

Ensimmäisen vuosikerran epistola on I Kor. 13.  Se on luku, joka kertoo Jumalan rakkaudesta langenneita ihmisiä kohtaan. Sen rakkauden sisäpuolella eläminen olisi ihmisen kallein asia. Paavali kirjoittaa myös toisen vuosikerran tekstissämme, että  ”Kristus elää minussa ja sen elämän, jonka tässä ruumiissa vielä elän, haluan elää Jumalan Pojan uskossa, koska Hän rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.”(Gal. 2: 20). Joten Paavali oli päässyt rakkaudesta osalliseksi.

Päivän evankeliumissa Jeesus liimaa itsensä palvelijoihinsa niin tiiviisti, että he tulevat Hänen perässään myös taivaan kunniaan. Jeesuksen omat ovat siis yhtä Herransa kanssa. Me olemmekin käsittäneet, että Jeesus ja Hänen seuraajansa ovat yksi ruumis. Kun yksi jäsen kärsii, kärsii koko ruumis. ”Kun pää on noussut kunniaan, niin nousee jäsen kanssa.”. Jeesus on myös viinipuu, jonka oksia olemme. Jos pysymme Jeesuksen matkassa, käy meille lopulta hyvin. Jeesus ei koskaan voi hyljätä heikkoakaan lammastansa, vaan ottaa sen syliin ja kantaa kotiin asti. Tässä turvassa saamme jatkaa taivaan tiellä. Aamen.