Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:74182 kpl

Koiviston Viestille syyskuussa 2017

Maahanmuuttajia!

En nyt halua ottaa kantaa suureen maahanmuuttokeskusteluun. Kerron vain suuttumuksestani, kun luin jostain sanomalehdestä kirjoituksia, joissa meitä karjalaisia verrattiin nykyisiin pakolaisiin ja maahanmuuttajiin. Väitän, että meidän maahanmuuttomme oli Suomesta Suomeen. Meidän kielemme, karjalankieli, on alkuperäistä suomenkieltä ja me rakensimme silloin ja rakensimme sen jälkeen Suomea. Meidän alkuperäiset kotimme ja hiekkarantamme ja kalarantamme ja kirkkomme ja kaikki maisemamme olivat osa Suomea, jota osaa rakastimme ja kaipaamme edelleen.

Sanovat, että me ennen sotaa syntyneet ja 1970-luvulla syntyneet emme enää ymmärrä toisiamme. Meillä on todellakin monessa erilainen arvopohja. Jopa nykykirkon ja politiikan arvomaailmaa me vanhemmat vierastamme.

Voi olla, että Koiviston Viestin perustanut Koiviston viimeinen kirkkoherra M. Koivunevakin olisi saarnannut kirkossamme toisin kuin tämän päivän pastorit. En tiedä, mutta luulen. Ei hän eikä 500 -juhlavuotta sitten elänyt M. Lutherkaan olisi ollut kovin suvaitsevainen islamilaistuvaan Suomeen. En itsekään ole kovin ihastunut, pikemmin pelästynyt.

Vanhempani olisivat mielellään päässeet lepäämään Koiviston hautausmaan multiin. Se oli vain toteutumaton haave. Mutta tiedän sen, että monet, myös itse siunaamani ihmiset ovat tuoneet Karjalasta multaa tai hiekkaa omia hautaamisiaan varten. Ikäänkuin symboolisena lohdutuksena itselleen ja omaisilleen.

Uskovaiset vanhemmat yleensä siirsivät kaipuunsa Taivaan kotiin, josta ei enää tarvitse lähteä pakolaisena muuttamaan mihinkään. Siionin laulaja toteaa: ”On monta seastamme muuttanut kotomaalle, joita nyt muistamme, ikävällä kaipaamme. / Jo pian mekin täältä, muutetaan surun säältä, iäisiin majoihin, ystäväin seuroihin.”

Meidän, jotka synnyimme ennen sotaa ei enää kauan tarvitse odottaa, kun saamme paluumuuttaa sinne, mistä olemme lähtöisin, Isän luokse taivaaseen.

Syysterveisin Valma Luukka