Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:74182 kpl

11. sunnuntai  loppiaisesta.

Kasteen lahja

Johannes 1: 29-34

******************

”Te saatte ilolla ammentaa pelastuksen lähteestä”. (Jes.12:3)

Rukous: ”Elämän kirjahan kun piirsit, oi Jeesus, minun nimeni, elämään kuolemasta siirsit, varjele, etten hukkuisi. Suo, ettei mikään minua voi  kädestäsi  temmata./ Kasteeni  kirkkoon minut liittää, Jumalan suureen perheeseen. Yhdessä saamme Isää kiittää ja tehdä matkaa taivaaseen, toistemme kuormaa kantaen vain luottaa voimaan Jeesuksen.”

Vuoden alkuun tulee ensimmäiseksi pyhä kaste. Suuret kirkot ovat yksimielisiä siitä, että lapsi on otettava Kasteen armoliittoon mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Yleensä onkin vakiintunut käytännöksi kahden kuukauden  ikä, jolloin sekä äiti että lapsi ovat jo vähän voimistuneet. On myös suositeltu, ettei kastetilaisuutta vietäisi kovin kauas syntymästä, koska lapsen paino voi olla ”sylikummille” liian suuri, tai lapsi on jo liian vilkas. Puoli vuotta on yleensä käsitetty ylärajaksi. Mutta myös aikuisena kirkko kastaa ihmisiä, esim. rippikoulun aikana.

Kastejuhla on paitsi lapsen, myös lapsen omaisten ja kummien juhla ja vastuupäivä. Jeesus nimittäin velvoitti, että lapselle opetetaan alkeiskristinoppia Jumalan armosta, taivaan tiestä, enkeleistä ja Hyvästä Paimenesta. Kummien ja vanhempienja nyt myös isovanhempien olisi huolehdittava, että lapselle muodostuu turvallinen käsitys Jumalasta, joka ei hylkää pientä lastakaan,  sekä pitää enkeleineen huolta lapsen puolustuksesta pahan maailman vaikutuksilta.

Pyhä Kaste on Jeesuksen asettama sakramentti. Se tarkoittaa, että uskollisuuden liitto pysyy vahvana Jumalan puolelta ikuisesti. Jumala ottaa eksyneen ja syntiin langenneen lapsen tai aikuisen takaisin kasteen liittoon katumuksen ja parannuksen kautta. Normaalisti murrosikään tullut nuori saa itse valita, tahtooko hän seurata Jeesusta vai mennä maailmaan tuhlaamaan Isän perintöä. 15-vuoden ikään kirkko on suunnitellut kasteen vahvistamistilaisuuden, konfirmaation. Sitä varten jo pietismin ajoilta on meilläkin pidetty rippikouluja, joissa valmistetaan nuorta vahvistamaan oman kasteen liittonsa.

Lapsi kastetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen omallenimelleen, jonka isä ja äiti ilmoittavat papille tai suoraan kastevieraille. Tuo nimi tulee väestörekisteriin, jonka kautta lapsi saa Suomen kansalaisuuden. Uskomme mukaan tärkeämpää on, että nimi tulee Jumalan elämänkirjaan, kuten Jesaja sanoo: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinut lunastanut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.”. Kastejuhlassa ja jumalanpalveluksessa rukoillaan lapsen ja hänen vanhempiensa ja kummiensa puolesta, että lapsi säilyisi lapsenuskossa ja kokisi, että häntä rakastetaan omana itsenään.

Evankeliumitekstissä on uskomme vahvistuksesi kerrottu Jeesuksen kasteesta. Jeesus antoi meille esimerkin kaikesta oikeasta toiminnasta, vaikka Hän itse ei olisi tarvinnut puhdistusta perisynnistä. Me Adamin  jälkeläiset  tarvitsemme puhdistuksen, että voisimme alkaa  ”puhtaalta pöydältä”. Saamme ottaa Jumalan lahjan ansiottomana, mutta puhdistettuna edellisten sukupolvien teoista. Tarvitsemme koko elämämme ajan  tukiporukoita tai saattajia taivaan tiellä. Mutta aina voimme muistaa, että Isän kodin ovi pysyy avattuna myös lankeavaiselle ja eksyksiin joutuneelle karitsalle. Hyvä Paimen pitää siitä huolen.

Kiitos Jeesukselle Hänen sanomattomasta lahjastaan. Aamen.