Yhteystiedot

Valma Luukka
Männistöntie 1
07500 Askola
valma.luukka(at)gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:74182 kpl

Joulusaarna

Luukas 2: 1-20

******************

”Teille on syntynyt Vapahtaja”

”Hän sanoi minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin” (Ps. 2:7; antifoni)

Rukous: ”Oi armon lähde autuas, Elämän suuri ruhtinas, taivaan kirkas aamunkoi, Sinulle virtemme nyt soi. / Sinulle kiitos, kunnia, Jumalan Poika armoisa. Kun viimein tänne saimme Sun, Vieraamme kauan kaivatun. /  autuuteni, iloni, Suo mun ain olla omasi.  tahdon Henkes avulla, Sua ikuisesti palvella” (V.v.:  22; 1,2,8)

Yli kakstuhatvuotinen kertomus Vapahtajan syntymästä on joka vuosi uudestaan koettava ja elettävä tositarina. Me tunnemme 80-vuotiaana ensimmäisen joulun tapahtumasarjan paremmin kuin oman elämämme. Kukaan meistä ei ole ollut yhtä tiiviisti ja tietoisesti läsnä oman syntymänsä tapahtumassa kuin rakkaaksi tulleen pyhän perheen  elämässä. Tunnemme Marian ja Joosefin kuin omat taskumme. Osaamme joltisestikin eläytyä tallin tuoksuihin ja kuunnella eläinten hengitystä ja Jumalan Pojan luonnonmukaista syntymää.  Osaamme huokaista osaaottavasti, että eipä ollut Taivaan ja Maan Kuninkaan syntymä hääppöinen. Kovin yksinkertaiset olivat puitteet. Jumala näet asetti Jumalan Valtakunnan majan niin alas, että kaikkein raadollisinkin elämän polun kulkija voisi astua ”tupaan” ja alkaa ”talostella”  JumalanLapsen ja lasten leikeissä.  Tuo laulun sana: ”Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei  siellä Jeesus ois”- alkaa toteutua  heti ensimmäisenä jouluyönä.

Jumalan evankeliumin käsittää parhaiten, jos sovittaa itsensä tuohon kertomukseen. Kerran koulun joulupuheessa kerroinettäkoen itse olevani aasi, joka kantaa Jeesusta syntymään ihmisten sydämiin. Puhe muistettiin monena vuonna. Sen muistamista auttoi pieni kaveri, joka juoksi äitinsä sylistä ja osoitti puhujaa sekä samalla huusi: ”Aasi, aasi!”. Kaikki olimme huvittuneita. Mutta eikö tuo juuri olekin papin tai opettajan tehtävä, että suostuu kantamaan ja kirkastamaan Jeesusta toisille matkakumppaneille?

Toiset  meistä  voivat  samaistua esim. paimeniin, jotka keskellä arkista työtänsä saavat kuulla sanoman taivaasta. Toiset voivat olla tiedemiehiä, joille kirkastuu ennekuulumaton oivallus päässä. Tähti syttyy itäisellä taivaankannella: Kuningas syntyy jokryhmän tai yksinäisen aivoihin ja sieltä sydämeen: On lähdettävä etsimään totuutta. Totuus tekee onnelliseksi. Totuuden omakohtainen löytäminen tekee autuaaksi eli huippuonnelliseksi.

Kuka evankeliumin henkilö sitten koetkin olevasi, voit polvistua pienen ”taivaan vieraan” seimen äärelle ja uskoa, että tämä lapsi syntyi juuri sinua varten. Juuri sinua varten, että pääsisit vapaaksi maailman ja synnin orjuudesta. Että uskon kautta tulisit vapaaksi kaikesta turhasta. Että uskon kautta sinulla olisi toivo, toivo paremmasta maailmasta, jonne olet matkalla. Uskovien saatto kulkee seimeltä kaikkien kiusausten, koettelemustenvaivojen ja kärsimysten kautta ylösnousemuksen aamuunkotiin, mistä valot jo tuikkivat pimeään maailmaamme. 

Lopetan joulusaarnan Laestadiuksen sanoihin: ”Nyt te, aasi ja härkä, jotka olette saaneet Jumalan Pojan vieraaksenne, hautokaa häntä hengellänne ja lämmittäkää huokauksillanne. Minä luulen, että Jumalan Poika kuulee huokauksenne,   ja että te pääsette kantamaan häntä, kun hän siveänä tulee uuteen Jerusalemiin, ratsastaen aasin tammalla. Ole iloinen aasi, kun saat kantaa Jumalan Poikaa selässäsi! Ei hän ole niin kova lyömään sinua kuin suuri noita Bileam, jonka ruoskan alla olet huokaillut ja valittanut. Minä uskon, että Jumalan Poika kuulee huokauksesi, kun olet huokaillut sen sydämen kovuuden tähden, jolla armoton hirmuvaltias on sinua pieksänytja yli voimiesi rasittanut. Minä uskon, että Jumalan Poika kuulee huokauksesi, sinä aasi ja härkä, ja että sinä pian saat kantaa Jumalan Poikaaja saat polkea sitä koreutta, minkä Siionin tyttäret hajottavat tielle, Kun Siionin Kuningas tulee. Aamen”.